lauantai 28. helmikuuta 2015

Pää kylmänä

Pidän itseäni melko järkevänä, jalat maassa -tyyppisenä ihmisenä. Näin ollen itseänikin hieman hämmästyttää tämä innostukseni "häähömppää" kohtaan, mutta olen ajatellut, että sallittakoon minullekin edes yksi hieman epärationaalisempi kiinnostuksen kohde.;) Silti, koska olemme sulhaseni kanssa jo ehkäpä hieman keskimääräistä vanhempia naimisiin menijöitä (itse täytän 33 häävuonamme), niin luulen meidän suhtautuvan moniin asioihin hieman järkevämmin nyt kuin parikymppisinä. Muutenkin tuntuu siltä, että mitä enemmän hääsuunnittelut konkretisoituvat, sitä joustavammaksi olen muuttunut ja "ehdottomasti pakko saada -asenne" on pehmentynyt. Lähinnä yritän tässä viestittää sitä, että vaikka niistä omista häistään on haaveillut todella kauan ja on suunnitellut ne päässään viimeistä yksityiskohtaa myöten, niin tosipaikan tullen mieli voi muuttua. Aina ei ole kyse pakollisista (esimerkiksi budjetista johtuvista) kompromisseista, vaan tavallaan ideoiden kypsymisestä ja oman ajatusmaailman kehittymisestä. Ajattelinkin listata tähän sellaisia häihin liittyviä haaveita, joista olen luopunut joko niiden mahdottomuuden takia tai koska olen muuttanut mieltäni. Joukossa on myös asioita, joihin olen ehkä aina suhtautunut hieman välinpitämättömämmin kuin keskivertomorsian. Koska olen vain ihminen, pidätän myös oikeuden muuttaa mieltäni vielä uudestaan. ;)

 Tiedän, että nämä Keep calm -kuvat ovat so last season, mutta sopi vaan niin hyvin tähän aiheeseen (Kuva: Etsy.com).

  • Kirkkohäistä luopuminen. Nuorempana olisin varmasti pitänyt kiinni päätöksestä mennä kirkossa naimisiin, koska "niin vaan kuuluu tehdä".
  • Häämekko. Mekon hankintaan ei omalla kohdallani liity suurta tunnelatausta. Haluan käydä ystävieni kanssa sovittelemassa mekkoja, mutta lopullisen hankinnan voisin hyvin tehdä vaikka yksin kotikoneeltani.
  • Kaikki ylimääräinen tilpehööri ja sen askartelu. Haluaisin selvitä häistämme ostamalla mahdollisimman vähän ylimääräistä tavaraa ja rekvisiittaa. Monelle morsiamelle tämän tilpehöörin hankkiminen sekä omiin häihin askartelu ovat varmasti todella mieluinen osa häävalmisteluja.
  • Siniset, lainatut ja mitä niitä nyt on. En ajatellut tarvitsevani näitä.
  • Hääbändi. Joskus vielä ajattelin, että bändi on ihan ehdoton häissä, mutta nykyään dj vaikuttaa fiksummalta valinnalta.
  • Dokumentaarinen hääkuvaus. Ihastelen muiden blogeissa dokumentaarisen kuvauksen tuloksia, mutta luulenpa, että en itse halua stressata siitä, että näyttäisin jollain tasolla valokuvaukselliselta heti aamusta alkaen.
  • Purjevene. Tämän voisi kuvitella kuuluvan kategoriaan "villeimmissä haaveissani", mutta ihan tosissamme joskus mietittiin, että haluaisimme karauttaa juhlapaikalle purjeveneellä.  
  • Juhlateltta. Alkujaan suunnittelin, että teltassa tarjoiltaisiin cocktailpalat ja kuohuvat heti vihkimisen jälkeen ja illalla teltassa voisi myös tanssahdella. Koska meille tulee syyshäät ja juhlapaikalle ei todennäköisesti mahdu telttaa, jouduin luopumaan tästä haaveesta.
  • Villeroy and Bochin New Wave -astiat kattaukseen. Hei camoon, emme ole miljonäärejä.;) Olen kuitenkin melko tarkka siitä, millaiset astiat kattaukseemme tulee, joten saatamme vuokrata ne erikseen.
  • Kullanväriset aterimet (ks. edellinen kohta ;)) 
  • Ilotulitus häihin. Olisihan se ihana, mutta niin paljon rahaa palaisi savuna ilmaan...

Toisinaan toivoisin pystyväni suhtautumaan asioihin hieman enemmän tunteella, eikä aina vaan järjellä. Uskon kuitenkin, että se lapsenomainen innostus taas löytyy, kun päästään suunnitelmista toteutukseen, ja kenties löydän vielä itsestäni sen pienen prinsessan/askartelijan/bridezillan. ;)

4 kommenttia:

  1. Heips! Ootko ajatellut, että ehkä häähömppä on niin hauskaa just siksi, ettei tarvitse olla järkevä ja rationaalinen? :) Mulla se ainakin tuntuu menevän näin, kun oma ns. päivätyö on tällä hetkellä gradu ja oma identiteetti rakentuu muutenkin tosi vahvasti sellaisen "tieteellisen maailmankuvan" pohjalta. (Herranjesta nyt on nörttiä puhetta!) Tuntuu virkistävältä, että hääasioiden kanssa saa luvan kanssa unohtaa sen lasketaan-järkevin-vaihtoehto -lähestymistavan elämään ja toimia tunteen perusteella. On ollut tosi kiehtovaa seurata sitä, miten oma identiteetti muuttuu tän hää-proggiksen takia :D

    Vikaks vielä. Pliis toteuttakaa tuo purjevene -haave, koska se on AWASOME! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin.:) Oon oikeasti ihan ilahtunut siitä, että olen löytänyt itsestäni myös tällaisen "hömppäpuolen". Pitkään elämä pyöri niin vahvasti juuri opintojen ja töiden ympärillä. Häiden suunnittelu on sopivan kevyttä vastapainoa kaikelle suorittamiselle. Tsemppiä gradun kanssa! Mun "päivätyö" oli suurimman osan viime vuotta väitöskirjan kirjoittaminen, joten on tosi virkistävää, että elämässä on hääsuunnittelujen myötä nyt uutta sisältöä. Meillähän ei ole vihkimispaikkaa vielä päätetty, joten entäpäs jos meidät vihittäisiin purjeveneessä (vähänkö olisi hienoa). Harmi vaan, että mun äiti tulee todella helposti merisairaaksi.;)

      Poista
    2. Uuuhhh väikkäri. Sama olis mulla unelmana mut sellaista tuskaa välillä ollut gradunkin kanssa etten tiedä olisko musta siihen. Mut kiitos tsempistä, sitä tarvitaan (alan lopultakin olla loppusuoralla)! :D

      Ja purjeveneessä vihkiminen olis mahtavan erilaista. Olis muuten kiva lukea mietteitä mahdollisista vihkipaikoista! Ihan vaan että vinkvink :)

      Poista
    3. Kiitos vinkistä! Pitääkin alkaa kartoittamaan mahdollisia vihkipaikkoja juhlapaikan läheisyydestä. Joo, olihan se "iso v" aikamoinen rutistus, mutta onneksi koko sen viiden vuoden projektin aikana myös kehittyi tosi paljon tutkijana sekä kirjoittajana, jolloin itse kirjan väsääminen ei enää ollut niin suuri mörkö (tämä siis artikkeliväikkäri-kokemuksella, monografioista en osaa sanoa mitään ;)).

      Poista