perjantai 27. lokakuuta 2017

Hiljaisuus

Blogini lukijamäärät laskevat kuin se kuuluisa lehmän häntä, mikä on ihan ymmärrettävää ottaen huomioon, että edellinen postaus tuli ulos lähes kolme kuukautta sitten. Olen itseasiassa jo jonkin aikaa valmistellut blogin "alasajoa", koska aikaa ja mielenkiintoa kirjoittamiselle löytyy nykyään niin vähän. Tähän prosessiin kuuluu mm. se, että olen ihan häpeilemättä poistanut osan jo julkaistuista postauksista. Poistetut tekstit ovat lähinnä sellaisia, jotka olen näin jälkikäteen kokenut liian henkilökohtaisiksi tai kantaaottaviksi. Totesin, että jos häähormoneissa kirjoitetut jutut aiheuttavat elämän normalisoiduttua itsessä lähinnä facepalm-reaktion, on ihan ok poistaa ne. :D En välttämättä haluaisi sulkea koko blogia, koska postauksista voi olla jollekin tulevalla morsiamelle oikeasti hyötyä, joten päädyin tällaiseen sensuuriratkaisuun. Ei myöskään ole täysin poissuljettu mahdollisuus, etteikö bloggausinnostus vielä palaisi. Katsotaan. Häämatkasta kirjoitan kyllä vielä ainakin yhden postauksen, kuten lupasin.

Blogi on hiljentynyt, mutta syksy on mennyt vauhdikkaasti.

torstai 3. elokuuta 2017

Häämatka Malediiveille osa I - Komandoo

Kesälomalainen täällä yrittää pikkuhiljaa palata ruotuun. Vietimme neljän viikon loman, josta ensimmäiset noin pari viikkoa kuluivat Tokiossa (Hieno kohde, suosittelen!). Mutta tämän postauksen aihe ei ole Japani, vaan vihdoinkin häämatkakohteemme Malediivit.   

Matkustimme Malediiveille Turkish Airlinesilla Istanbulin kautta. Saavuttuamme Malen kentälle, vaihdoimme vesitasojen terminaaliin, missä meidät ohjattiin resorttimme loungeen odottelemaan. Lounge tuli todella tarpeeseen pitkän matkan jälkeen. Saimme pestä hampaat ja muutenkin freesautua muutamien lomakkeiden täyttämisen ohessa.


Vesitasolla matkustaminen oli mahtava kokemus jopa lievästä lentopelosta kärsivälle. Maisemat olivat upeat ja pitkän matkan jälkeen pelon/jännityksen sijaan väsymys voitti ja lähes nukahdin kuumassa pikkukoneessa.




Vesitaso jätti meidät keskelle jorpakkoa, mistä jatkoimme lautalla resortille.




Meidät otettiin lämpimästi vastaan resortin johtajan ja työntekijöiden toimesta (raukat joutuivat esittämään tervetulolaulunsa kaikille resorttiin saapuville). Saimme virkistävät juomat eteemme ja meille kerrottiin resortin käytännöistä.



Lopulta meidät ohjattiin omaan pikku rantamökkiimme, joka olisi kotimme seuraavien päivien ajan. Mökki oli käsittämättömän upea, ja taivasalla sijaitseva kylpyhuone kruunasi kokonaisuuden. Ensimmäisenä iltana huoneeseemme oli illallisen aikana ilmestynyt hedelmäkori ja pullo kuohuviiniä. Lisäksi huonesiivooja jätti sängyn päälle joka ilta suklaita.






Päivät Komandoolla noudattivat tuttua kaavaa: aamiainen, uimista/snorklausta/auringon ottamista, lounas, iltapäivätee, illallinen ja väleissä muutamia oluita/drinkkejä.







Kumpikaan meistä ei ollut snorklannut aikaisemmin, mutta yhdestä vuotavasta hengitysputkesta ja henkeään haukkovasta rouvasta huolimatta homma alkoi sujumaan melko pian. Koska olen aika pelokas luonne, näin ensimmäisinä öinä painajaista, jossa tuore aviomieheni hukkuu riutalla. Onneksi emme joutuneet vaaratilanteisiin, vaikka resortin vesiurheilukeskuksen ohjaaja kävi kerran huomauttamassa, että olimme lähteneet liian pitkälle reitille.





Reissua varatessamme saimme valita kahdesta eri all inclusive -paketista. Kalliimpaan pakettiin olisi kuulunut arvokkaampia juomia, mutta me "tyydyimme" peruspakettiin, mikä oli täysin riittävä. Ilman all inclusive -pakettia en ehkä resorttiin lähtisi, koska koko homman ideana on, että rahaa ei tarvitse kantaa mukana, vaan voi koska tahansa tilata infinity poolin ääressä cocktailin tai rantabaarissa oluen. Parin tunnin snorklauksen jälkeen mikään ei maistunut niin hyvältä kuin tuoppi olutta rantabaarissa.




Vaikka kaikki all inclusive -pakettiin kuuluvat ateriat tarjoiltiin samassa ravintolassa, valinnanvaraa oli runsaasti ja ruoat olivat herkullisia sekä laadukkaita, minkä myöhemmin ymmärsimme olevan pienen resortin etu.





Yhtenä iltana illallistimme veden päälle rakennetussa tilausravintolassa.


Saarella vietettiin myös hauskoja teemailtoja, kuten Malediivi-iltaa sekä leffailtaa ja oli siellä yhdet bileetkin, vaikka resortti oli muuten kovin rauhallinen.





Parasta Komandoolla olikin juuri sen eksklusiivisuus. Asukkaita oli niin vähän, että käytännössä sai olla aika pitkälti omassa rauhassa. Muut asukkaat olivat häämatkalaisia tai vanhempia pariskuntia, jotka palaavat Komandoolle lähes joka vuosi. Ymmärrän kyllä miksi. Saari oli myös todella siisti ja luonto upea. Hedelmälepakot lentelivät taivaalla ja ravut kipittivät karkuun rannalla kävellessä. Rantavedessä uiskenteli pieniä riuttahaita.












Tylsää meillä ei ollut missään vaiheessa ja päivät paratiisissa kuluivat liiankin nopeasti. Osallistuimme sushi- sekä curry-kursseille ja sunset cruiselle, joka kuului hintaan.








Kanootteja sai käyttää vapaasti ja myös laitesukeltamista olisi päässyt kokeilemaan.
























Lisäksi vietimme monta tuntia rentoutuen resortin kylpylässä.



Tätä postasta oli hieman vaikea kirjoittaa, koska haikeus on kova, kun muistelen matkaamme paratiisiin. Toivottavasti pääsemme vielä jonain päivänä palaamaan Komandoolle. Yllättäen pääsimme tutustumaan myös toiseen resorttiin matkamme aikana, mutta siitä lisää myöhemmin.