perjantai 30. syyskuuta 2016

Miltä nyt tuntuu?

Ennen kuin menen yksityiskohtaisemmin hääpäivän tapahtumiin, haluan kertoa häiden jälkeisistä fiiliksistä. Meidän häistähän on, uskomatonta kyllä, kohta jo kuukausi aikaa!

  Kotona on taas viihtynyt häämatkan jälkeen.
                                        
Heti häiden jälkeisenä aamuna totesimme tuoreen aviomieheni kanssa, että vaikka monesti olemme kuulleet, että naimisiin meno ei oikeasti muuta mitään, oli silti jotenkin erilainen ja erityinen olo. Minulla tuo olo on osittain jatkunut vielä arkeen paluun jälkeen ehkä senkin takia, että sukunimen muuttuminen ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat säännöllisesti muistuttaneet, että jokin on toisin. Lisäksi se, että mieheni kutsuu minua vaimoksi, tuntuu edelleen kivalta vatsanpohjassa.

Osa onnittelukorteista.
                                         
Olen miettinyt aika paljon hääpäivää. Kaikki meni hämmästyttävän hyvin, mutta koska kyseessä oli tosi iso asia, yksityiskohdat ovat luonnollisesti pyörineet mielessä. Osittain on ehkä pientä haikeuttakin ilmassa siitä, että nuo kauniit juhlat ovat nyt takanapäin. Toisaalta olen myös helpottunut, koska stressiltäkään ei häitä suunnitellessa pysty välttymään. Minulla on todella paha taipumus ylianalysointiin, joten olisin voinut jopa arvata, että hääpäivä tulee vatvottua läpi jokaiselta kantilta. Mutta lopputulema onneksi on, että meillä oli tosi hieno päivä, jota voimme hyvillä mielin muistella jatkossa.

I love syksy.

Häämatkalta palattuamme olen nauttinut arjesta taas ihan uudella innolla. Rakastan syksyä, joka aiheuttaa minussa aina jonkinlaisen sisustusvimman. Häiden jälkeen teki myös mieli karsia tavaroita, vaikka meille ei jäänytkään röykkiöittäin hääkrääsää nurkkiin lojumaan. Itseasiassa käytin häistä jääneitä valokuvakehyksiä ja muuta rekvisiittaa kodin sisustamiseen.

Purkki herkkubuffasta ja pullonkorkit pöytäkoristeista.
                                        
Haluan nauttia nyt mahdollisimman paljon kotona olosta myös sen takia, että aika tasan kuukauden päästä lähden töihin Argentiinaan ja palaan vasta vähän ennen joulua. Syksyiset koti-illat aviomiehen kanssa sohvan nurkassa ovat siis todella tervetulleita, sillä ikävä tulee olemaan kova.

Täydellinen häälahja hyvän kahvin ystäville.
                                         
Olen miettinyt myös sitä, miltä häiden jälkeen "kuuluisi" tuntua. Osa morsiamista leijuu vaaleanpunaisessa rakkauden kuplassa vielä pitkään häiden jälkeen. Osa potee hää-ähkyä, jolloin mikään häihin liittyvä ei voisi enää vähempää kiinnostaa. Osa jopa masentuu kun pitkään suunniteltu päivä on yhtäkkiä ohi ja tuntuu siltä, että ei ole enää mitään, mitä odottaa. Osa jatkaa arkea niin kuin ennenkin. Olenkin tullut siihen aika itsestään selvään lopputulokseen, että tässäkään asiassa ei ole väärää tapaa niin kauan kuin ei tosissaan kadu naimisiinmenoa. ;)

Olisi kiva kuulla, miten muut jo häitään viettäneet ovat kokeneet häiden jälkeisen ajan? Ainiin, yksi asia, miltä ei näköjään pysty välttymään, on häiden jälkeinen sairastuminen. Mies (ja kissa!) olivat kipeinä viime viikolla ja itse olen kantanut kaktusta kurkussa koko tämän viikon. Huomenna olisi tarkoitus ajaa Fiskarsiin lähiruokamarkkinoille, joten toivon, että olo on silloin jo parempi.

Kivaa viikonloppua! Lupaan, että seuraavaksi päästään itse asiaan eli hääpäivään. :)

P.S. Blogger on jostain syystä hävittänyt hääblogilistani tuosta sivupalkista. Sairaan ärsyttävää, mutta yritän korjata asian asap.

lauantai 24. syyskuuta 2016

Päivä ennen häitä

Aloitetaan häidemme läpikäyminen häitä edeltävästä päivästä. Starttasimme auton kohti Fiskarsia hyvissä ajoin, jotta olisimme Petri´s chocolate roomin oven takana heti liikkeen auetessa. Valitettavasti nettisivuille oli jäänyt väärät aukioloajat, joten jouduimme odottamaan noin puolitoista tuntia. Tällä välin kävimme kahvilla + korvapuustilla ja hakemassa oluet Rekolan panimosta. Puhuin myös äitini kanssa pitkään puhelimessa autossa odotellessamme. Äiti oli soittanut viimeksi keskiviikkona, jolloin olin ollut "hieman" kireä, joten halusin jutella hänen kanssaan vielä ennen hääpäivää rennommissa tunnelmissa. :D

Pienen jännitysmomentin aiheutti se, että mieheni ei ollut saanut vastausta viimeiseen sähköpostiinsa, jossa kertoi milloin ja mistä hakisimme suklaat. Olin jo valmis vapauttamaan sisäisen bridezillani, jos tilauksemme olisi unohtunut, mutta onneksi suklaat odottivat meitä kauniisti pakattuina.

Aikataulustamme tuli odotettua tiukempi, koska meidän piti olla Unioninkadulla noin klo 14 ja pääsimme lähtemään Fiskarsista vasta klo 12 maissa. Olimme yhden aikoihin kotona, minkä jälkeen pakkasimme reippaasti loput tavarat autoon. Mieheni äiti oli hakenut edellisenä päivänä osan tavaroista sekä juomat omaan autoonsa, mikä oli kyllä todellinen life saver, koska meillä olisi muuten mennyt paljon enemmän aikaa roudaamiseen. Ajoimme keskustaan ja kävimme nopeasti syömässä lounasta, minkä jälkeen haimme ilmapallot Forumin Butterick´s myymälästä, jossa pallot oli täytetty valmiiksi ja käsitelty kestämään jopa muutaman päivän. Ilmapallojen kanssa liikuimme tosi varovasti kohti parkkihallia, jotta yksikään ei rikkoutuisi matkan aikana. Pallot pysyivätkin ehjinä, mutta autoa pakatessa mies kaatoi takapenkin pompomien päälle! :D Tästä ei kuitenkaan aiheutunut kriisiä, vaan totesimme, että anoppi saa tarvittaessa pöyhiä pompomeja hääpäivänä koristellessaan tilaa. ;) Ilmapallot mahtuivat ihmeen hyvin autoomme ja sitten vaan nokka kohti juhlapaikkaa.

Anoppi saapui Unioninkadulle hieman meidän jälkeen ja yhdessä veimme kaikki tavarat sisälle ja kävimme vielä Theron Cateringin myyntihenkilön kanssa yksityiskohdat läpi. Perjantaina tiloissa oli valitettavasti toinen tilaisuus, joten emme päässeet esim. testaamaan tietokonetta jne., mutta minulle jäi todella luottavainen mieli keskustelustamme. Kävimme vielä hakemassa kihlasormuksemme GL-korusta huollosta, kahvilla Briossissa sekä ostamassa Stockan herkusta brunssitarvikkeita aamuksi. Miehen sormukseen oli huollon yhteydessä kaiverrettu hääpäivämme.

Kotona pakkailimme tavaroita hääyötä sekä häämatkaa varten. Lisäksi pakkasin juhlapaikalle mukaan kannettavan tietokoneeni, varasukkahousut, rakkolaastareita, hiuslakan, vaihtokengät, sateenvarjon jne. Pakkasin myös iltalaukkuni valmiiksi. Mieheni valmisti meille hampurilaisia illalliseksi, mutta minun oli kasvavan jännityksen vuoksi hieman vaikea syödä. En oikein edes osaa selittää, mitä jännitin. Kaiken järjen mukaan ei olisi pitänyt olla mitään jännitettävää, koska kaikki oli suunniteltu niin hyvin. Mene ja tiedä, mutta jossain vaiheessa mietin jopa, että jännitinkö niin paljon edes ennen omaa väitöstäni. :D

Vietimme häitä edeltävän yön yhdessä kotona. Pitkään harkitsin myös, että olisin ottanut hotellihuoneen keskustasta, mutta loppujen lopuksi totesin, että on helpompaa olla kotona. Menimme ihan ajoissa nukkumaan, mutta voitte varmasti arvata, että unet jäivät vähäisiksi. Mieheni ei ollut osoittanut minkäänlaista merkkiä jännittämisestä, mutta noin viiden aikaan aamuyöllä, kun molemmat olimme hereillä, hän myönsi, että nyt alkoi jännittämään.

Emme ole saaneet vielä hääkuviamme, mutta hääaamusta pystyn ainakin vielä kertomaan kännykkäkuvien välityksellä. Siitä siis seuraavaksi. Kivaa viikonloppua ja paljon onnea kaikille tänään häitään viettäville! :)

maanantai 19. syyskuuta 2016

Häämatkalta palattu!

Me palasimme tänään häämatkaltamme Malediiveilta. Kuten itse hääpäivästä, myös häämatkasta kirjoitan lisää myöhemmin. Meidän piti itseasiassa mennä jo tänään töihin, mutta myrskyisän sään takia emme päässeet saarelta pois ennen sunnuntaita... Huomenna alkaa kuitenkin arki, mutta yritän ehtiä kirjoittamaan näistä tapahtumarikkaista ja niin spesiaaleista parista viikosta mahdollisimman pian. :)

maanantai 5. syyskuuta 2016

Miss Murphy meni naimisiin

Meitsit on naimisissa ja minä olen nyt virallisesti rouva M (ei kuitenkaan Murphy ;))! Kirjoittelen kattavat postaukset hääpäivästämme kunhan tässä ensin vähän toivutaan. Kaikki meni kuitenkin todella hyvin eikä edes yhden illan aikana taivaalta tippunut koko kuukauden sademäärä tai matkaamme hääpaikalle hidastanut mielenosoitus dropannut tunnelmaa. Oli ihanaa nähdä oma visio toteutuvan ja vielä mahtavampaa oli huomata, miten rento ja iloinen tunnelma juhlissamme oli. Olemme todella kiitollisia kaikista rakkaista ihmisistä, jotka tekivät päivästämme niin onnistuneen. :)


torstai 1. syyskuuta 2016

Hääviikon tunnelmia

Minulle hyvin tyypillinen etukäteen murehtiminen ja hösääminen sai aikaan sen, että meillä oli jo hääviikon alussa kaikki hommat yllättävän hyvin hanskassa. Ei tarvittu kuin yksi intensiivisempi shoppailupäivä, niin olin saanut hankittua lähes kaiken tarvittavan. Osa järjestelyistä toki jää vielä perjantaille, josta varmasti tulee sopivan hektinen, jotta pahin jännitys pysyy kurissa.


Maanantaina olin vielä koko päivän töissä. Tiistaina käväisin maistraatissa toimittamassa esteiden tutkintatodistuksen vihkijällemme. Samalla reissulla shoppailin itselleni hiuskorun, vaihtokengät sekä huulipunan plus muuta häätilpehööriä. Tiistai-iltana viimeistelin vieraskirjataulumme ja fiilistelin upeita paperituotteitamme, joista on kiittäminen ystäväni aviomiestä. Keskiviikkona kävin vielä kerran kuntosalilla, vietin kokonaiset neljä tuntia manikyyrissä ja pedikyyrissä ja viimeistelin sulhaselle tekemäni diaesityksen. Mieheni loma alkoi tänään, joten olemme ehtineet siivota, shoppailla herkkubuffan sisällön ym. Sulhanen hakee tänään vielä frakkinsa ja pakkaa viinimme sekä osan koristeista auton takakonttiin valmiiksi. Perjantaille jää vielä hääsuklaiden ja oluiden hakeminen sekä kaiken tavaran roudaaminen juhlapaikalle. Niin ja kihlat pitää hakea huollosta!

Hääaamuksi jännitystä tasoittamaan...
                                                   
Haluan jo nyt ilmaista, kuinka mahtavaa on ollut kirjoittaa hääblogia tässä lähes parin vuoden ajan. Pidän todella paljon ajatuksesta, että meidän hääjärjestelyistä jää näin kiva konkreettinen muisto. En kuitenkaan ole lopettamassa blogia. Voi olla, että jatkan vielä pitkään häiden jälkeen, mutta jonkinlainen maaliviiva tässä tulee lauantaina ylitettyä. ;)


Palaan asiaan häiden jälkeen. Toivotaan, että Murphy ei lue meille lakiaan lauantaina, vaan kaikki menisi niin smoothisti kuin mahdollista. :)