Loppuilta - kreisibailausta sekä kimpun ja sukkanauhan heitto

Heti "virallisten" häätanssien jälkeen otimme yhteiskuvia perheidemme kanssa. Minä olisin varmasti unohtanut koko asian, mutta onneksi mieheni huolehti siitä, että kuvat tuli otettua. Häiden jälkeen teetimme ja kehystimme sukulaisille hääkuvan lisäksi myös yhteiskuvat lahjaksi.

Yhteiskuva morsiamen vanhempien kanssa.

Loppuillan ohjelma olikin sitten todella vapaamuotoinen. Taitava dj:mme sai lähes kaikki vieraat tanssilattialle ja tunnelma oli katossa. Jossain vaiheessa muistan ihan pysähtyneeni miettimään, kuinka mahtavat bileet saimme vieraiden avustuksella aikaan ja kuinka hienoa on, että kaikki läheisemme ikään katsomatta pitävät yhdessä hauskaa. Saimme myös jälkeenpäin kiitoksia hyvistä bileistä. Ei siis tullut jäykkiä pönötyshäitä, vaikka ruoka tarjoiltiin pöytiin ja puitteisiin oli panostettu. ;)

Revoltti Oy:n dj Matti oli aivan huippu.

Loppuillan juomatarjoilu.

Rekolan panimon oluet maistuivat vieraille.

Noin 22.30 maissa, ennen valokuvaajan poistumista, oli vielä viimeisen ohjelmanumeron vuoro, kun minä viskasin hääkimppuni ja sulhanen sukelsi mekkoni alle hakemaan sukkanauhaa. Vähän nolostelin tuota sukkanauhan hakua etukäteen, mutta se olikin tosi hauska ohjelmanumero ja tuossa vaiheessa iltaa ei todellakaan jaksanut enää kainostella. ;) Kimppuni nappasi mieheni serkku ja sukkanauhan kaaso R:n kihlattu (häitä odotellessa ;)).

Yleensä heitän "kuin nainen", mutta hääkimpullani onnistuin osumaan kattolamppuun (ks. oranssi nuoli). Onneksi mitään ei hajonnut.

Sukkanauha hakusessa.

Nämä rakkaat tyypit <3: Siskoni (= kaaso P), ystäväni M, kaaso R (kraka päässä), siskoni mies (sukkanauha päässä), sulhanen ja bestman.

Ainiin, meillä oli myös pienimuotoinen "photo booth". Ystäväni olivat askarrelleet hienoja propseja polttareihini, joten halusin ne ehdottomasti esille häihin. Saimme myös selfiekepin lainaan. En panostanut varsinaisen photo boothin koristeluun, vaan propsit sekä selfiekeppi opasteineet olivat sivupöydällä.

Mr and Mrs M.

Myös minä bailasin omissa häissäni sen sijaan, että olisin istunut sivistyneenä ja mekko sekä tukka ojennuksessa koko illan kuten prinsessan kuuluisi. ;) Jossain vaiheessa iltaa olin hieman huonovointinen, ei liiallisen viinin, vaan varmaankin pitkän päivän ja jännityksen takia. Olo onneksi koheni ja pystyin palaamaan tanssilattialle pomppimaan. Pura Lopezin korkkarini tosin vaihdoin jo hyvissä ajoin matalampiin.

Tässä vedetään henkeä bileiden lomassa ja esitellään äidille sormusta.

Hääbileiden musiikki oli ysärihenkistä, ja viimeisenä hitaana kuultiin Rednexin Wish you were here. Annoimme dj:lle melko vapaat kädet musiikin suhteen, mutta toivoimme kuulevamme illan aikana Faithlessin Insomnian, joka oli ensimmäinen biisi, jota tanssimme yhdessä sinä iltana, kun tapasimme.

Nyt olemmekin päässeet jo melkein hääpäivämme loppuun asti. Seuraavaksi vielä pari sanaa jatkoista sekä hääyöhotellistamme.

Take my hand, take my whole life, too

Illallisen loppupuolella Keltaiseen saliin oli tuotu kauniinsävyisiä juhlavaloja luomaan tunnelmaa ja kakku sekä kahvit oli korjattu pois. Seuraavaksi olisi vuorossa häävalssi. Jännitin tanssimista etukäteen ja pari viikkoa ennen häitä stressasin sitä, että emme olleet harjoitelleet valssia yhdessä. Onneksi ei tarvittu kuin parit harkat huomataksemme, että kyllä tämä sujuu ihan tarpeeksi hyvin. Tanssin vuoron tullessa, en enää oikeastaan muistanut edes jännittää. Laahukseni ei oikein pysynyt ylhäällä, joten vähän piti varoa, etten astunut sen päälle, mutta muuten kaikki meni hienosti. Häävalssimme oli Elvis Presleyn Can´t help falling in love.

Häävalssin jälkeen minä tanssin isäni kanssa ja sulhanen äitinsä kanssa Johann Straussin Vienna Waltzin. Sitten vaihdettiin taas tanssipartneria ja minä tanssin sulhasen isän kanssa ja sulhanen minun äitini kanssa Elton Johnin Can you feel the love tonight -kappaleen. Valssahtavia kappaleita olimme valinneet yhteensä viisi, joihin lukeutuivat edellä mainittujen lisäksi Dean Martinin That´s amore ja Stellan Vie mua. Mielestäni häissämme oli tarpeeksi perinteiseen valssaamiseen sopivia kappaleita, jotta kaikki halukkaat pääsivät paritanssien pyörteisiin, mutta menevämmästä meiningistä nauttivat eivät täysin tylsistyneet. Seuraavaksi alkoikin vähän menevämpi musiikki, mikä ei iloksemme pysäyttänyt edes vanhempia vieraita, mutta tästä lisää myöhemmin. :)

Kaikki postauksen kuvat ovat Henri Juvosen ottamia. Ethän kopioi kuvia.

Hääillallinen osa III - ohjelma

Hääjuhlassamme puheet pidettiin pääruoan jälkeen ennen kakkukahveja. Olimme pyytäneet puheenpitäjiä ilmoittautumaan etukäteen toiselle kaasolle, mutta myös ex tempore -puheet sallittiin. Näitä tulikin jopa kolme kappaletta, kun mieheni isovanhemmat ja eräs ystäväni innostuivat lausumaan muutaman sanan. "Viralliset" puhujat olivat sulhasen isä, kaasot sekä sulhasen äiti. Kaikki puheet olivat mielestäni oikein onnistuneita ja hauskoja. Kaasoni mm. lukivat pätkiä blogistani! Suurin osa häävieraista eivät tienneet blogin olemassaolosta ja kukaan ei minulta jälkeenpäin kysellyt asiasta, joten tämä kohta puheesta saattoi mennä vierailta vähän ohi.

Viimeisen ohjelmanumeron aika koitti, kun vieraat olivat hakeneet kahvit ja kakun. Olin tehnyt miehelleni power point -esityksen kuvistamme vuosien varrelta. Esityksen taustalla soi Jason Mrazin I´m yours.

Esityksen jälkeen mieheni piti vielä minulle puheen. Puheen, kuten kuvaesityksenkin pääsanoma taisi olla se, kuinka paljon olemme vuosien varrella kasvaneet ja kokeneet yhdessä ja kuinka kumpikin odottaa innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. :)

Mielestäni häissämme oli juuri sopivasti ohjelmaa illallisen aikana. Pääasia kuitenkin oli, että vieraat saivat nauttia ruoasta rauhassa ja jutella keskenään. Jos muistan oikein, illallinen kesti kokonaisuudessaan aika tasan kolme tuntia (klo 18-21). Pysyimme siis yllättävän hyvin laatimassani aikataulussa, vaikka ei sillä ollut tässä vaiheessa enää väliä. Power point -esityksen onnistuminen vähän jännitti etukäteen, mutta onneksi musiikki kuului ja oli synkassa esityksen kanssa.

Jos jotain olisi pitänyt tehdä toisin hääillallisen suhteen, niin olisin yrittänyt käydä kaikissa pöydissä juttelemassa vieraiden kanssa illallisen aikana (nyt keskityin lähinnä kaveripöytiin) ja varmistanut, että kaikki vieraat ovat pöydissä ennen kuvaesityksen alkua (äitini oli naistenhuoneessa esityksen ajan). Ehkä myös vähän hätiköimme eteenpäin ohjelmassa, joten olisin ottanut vielä iisimmin ja antanut illan soljua eteenpäin omalla painollaan. :)

Hääillallinen osa II - ruoka ja juoma

Seuraavaksi päästäänkin kuolaamaan herkullista hääillallistamme. Meille oli hääsuunniteluiden alusta asti selvää, että pääruoka tarjoiltaisiin pöytiin. Mietteitäni pöytiintarjoilun/buffetin eroista ja eduista voit lukea Pöytiintarjoilu vs. buffet -postauksesta.

Alkuruokana tarjoiltiin herkullista kurpitsakeittoa, johon oli mukavana yllätyksenä lisätty pieni sienipiiras. Keiton kanssa nautittiin Rheingausta tuomaamme Toni Jost -talon rieslingiä (Riesling Qualitätswein trocken).

Vieraamme saivat valita kahdesta pääruokavaihtoehdosta. Lihavaihtoehtona oli Anguksen rintaa ja saksanhirven fileetä puikulaperunamuffinin, papu-pekonin sekä karpalo-konjakkikastikkeen kera. Kalan ystävät saivat nauttia pintasavustettua Puruveden siikaa lehtipinaatti-perunapaistoksen, mädin ja kuohkean rapukastikkeen kera.

Itse olin aluksi varma, että haluan liha-annoksen, mutta toisaalta olisi ollut järkevää ottaa eri annos kuin minkä sulhaseni valitsi, jotta olisimme päässeet maistamaan molempia. Päädyin kuitenkin lihaan, mikä olikin herkullista, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna kala-annos olisi ehkä kuitenkin ollut kevyempi. Nimittäin yksi asia, mikä jäi pikkuisen harmittamaan, oli se, että kaiken jännityksen keskellä en tuntenut nälkää oikeastaan koko päivänä ja cocktailpalojen sekä keiton jälkeen pääruoasta ei uponnut kuin murto-osa. Sen sijaan, että olisin yrittänyt väkisin ahtaa ruokaa vatsaani, keskityinkin lopulta siihen, että maistoin jokaista komponenttia ajatuksella. Saksanhirvi oli oma suosikkini annoksessa. Todella herkullista! Annokset olivat kyllä melko suuria, enkä ollut ainoa, joka ei onnistunut tyhjentämään lautastaan.

Liharuoan kanssa nautittiin Chateau Fontesteau (Cabernet Sauvignon, Merlot) punaviiniä. Lisäsimme juomalistaan, jonka olimme painattaneet menun taakse, myös loppuillaksi tarkoitetut oluet (Rekolan panimon Fiskarin vehnä ja Amerikan serkku) siltä varalta, että joku vieraista juo ruoan kanssa viinin sijasta mieluummin olutta.

Kirjoitan illallisen aikana järjestetystä ohjelmasta erillisen postauksen, joten hypätään tässä vaiheessa vielä puheiden yli ja suoraan jälkiruokaan eli hääkakkuumme, joka oli valmistettu toiveidemme mukaan. Valkosuklaalastuilla koristeltu passionhedelmä-valkosuklaamoussekakku oli sulhasen visio ja mielestäni se toteutettiin hienosti. Theronin leipomosta itseasiassa soitettiin meille hääviikolla ja kysyttiin vielä yksityiskohtaisemmin toiveistamme. Käsityönä tehdyn puisen kakunkoristeen tilasin kotimaiselta PS Puistolta.

Kakunleikkaus meni mallikkaasti, vaikka vieraille ja itse hääparillekin taisi jäädä epäselväksi, kumpi polkaisi ensin. :D

Kakun kanssa juotiin kahvit ja jokainen vieras sai valita mieluisen avecin buffasta. Sulhanen kertoi avec-buffan idean vieraille ja muisti mainita, että tarkoituksena ei siis ole jättää omaa puolisoa buffaan ja valita uutta avecia tilalle. ;)

Tähän loppuun vielä yksi lempikuvistani, joka minulla on myös läppärilläni taustakuvana. Harmi, että en voi näyttää muikeita ilmeitämme. :D

Vaikka meillä oli ennen häitä ongelmia cateringin kanssa, henkilökunta hoiti hommansa tyylikkäästi ja ammattitaidolla. Ruoka oli herkullista ja illallinen sujui erinomaisesti. :)

Kaikki kuvat ovat Henri Juvosen ottamia. Ethän kopioi kuvia.

Hääillallinen osa I - pöytäkoristeet ja plaseeraus

Cocktailtilaisuuden jälkeen siirryimme Unioninkadun juhlahuoneistojen Suureen juhlasaliin illalliselle. Pöydät oli järjestetty kahdeksan hengen neliön muotoisiksi pöydiksi ja tummanruskeat tuolit oli peitetty valkoisilla tuolihupuilla. 

Pöytiä koristivat Kukkakauppa Madonnasta hankitut upeat kukka-asetelmat (lisää tietoa häidemme kukista täällä), menu ja juomalista (kaksi/pöytä), plaseerauskortit, pöytien nimet valokuvakehyksissä sekä Iittalan Kastehelmi- ja Kivi-tuikkulyhdyt. Pöydät oli katettu cateringin toimesta ja Kukkakauppa Madonnan väki toi ja asetteli kukkakimput pöytiin. Koristelutiimimme (anoppi sekä opiskelukaverini) hoitivat muun koristelun.

Plaseerauskortit ja menu kiinnitettiin samppanjapullonkorkkeihin, joita oli myös ripoteltu pöydille. Valitettavasti menut pysyivät huonosti pystyssä pehmeillä pöytäliinoilla, joten koristelutiimimme oli joutunut hieman soveltamaan ja teippaamaan ne kiinni pöytään. Tämä tietysti hankaloitti menun lukemista, mutta itse en jaksanut asiasta harmistua.

Pöydät nimettiin niiden kylien mukaan, joissa vierailimme Champagnen reissullamme (esittelen häidemme paperituotteet vielä tarkemmin erillisessä postauksessa). Kultaiset samettitaustaiset kehykset hankin Stockmannin hulluilta päiviltä. Tuikkuihin ostin kahdeksan tuntia palavat kynttilät, jotta niitä ei jouduttaisi vaihtamaan kesken juhlan.

Myös Petri´s chocolate roomista hankitut samppanjan makuiset hääsuklaat aseteltiin valmiiksi pöytiin.

Plaseerauksessa noudatimme perinteisiä sääntöjä eli pariskunnat istuivat toisiaan vastapäätä ja naiset ja miehet vuorottelivat. Pöytäkartan toteutin mummoni vanhaan peiliin valkoisella vesiliukoisella lasitussilla (en ole vieläkään putsannut peiliä).

Me istuimme samassa pöydässä kaasojen ja heidän puolisoidensa sekä bestmanin kanssa.

Plaseerauksesta vielä sen verran, että emme olleet tajunneet, kuinka pitkä matka vastapäätä toisiaan istuvilla oli (pöydät eivät olleet täysin neliön muotoisia). Lisäksi ainakin omalla paikallani pöydänjalat olivat jalkojeni tiellä, joten en päässyt kovin lähelle pöytää. Meitä nämä pikkuviat eivät haitanneet ja toivottavasti ei myöskään vieraitamme.

Vieraillamme näytti olevan ihan mukavaa pöytäseurueissaan, vaikka joissain pöydissä keskustelua oli vähemmän kuin toisissa. Kävimme mieheni kanssa pari kertaa kiertelemässä pöydissä illallisen aikana. Itse vietin vähän liikaa aikaa kavereiden pöydissä enkä sitten ehtinytkään sukulaisten pöytiin, mutta onneksi mieheni kävi jututtamassa heitäkin.

Seuraavassa hääpäivään liittyvässä postauksessa päästäänkin jo käsiksi herkullisiin hääruokiimme.

Kaikki kuvat ovat Henri Juvosen ottamia. Ethän kopioi kuvia.

Cocktailtilaisuus

Vihkiseremonian jälkeen kaaso R ohjeisti vieraita aloittamaan onnittelukierroksen. Ensimmäisinä onnitteluvuorossa olivat vanhemmat sekä sulhasen isovanhemmat. Minä olin niin onnen huumassa, että halasin kaikki vieraat, jopa muutamat, ketä en ollut nähnyt todella moneen vuoteen. :D Kehuin myös joidenkin vieraiden asuja, vaikka minun kait olisi pitänyt olla se huomion keskipiste (olen siinä todella huono).

Halausvuorossa morsiamen äiti.

Onnitteluiden jälkeen vieraat saivat käteensä lasin samppanjaa. Bestman kertoi ensin hieman käytännön asioista ja sen jälkeen kehotti kaikkia nostamaan maljan tuoreelle avioparille. Yritimme aviomieheni kanssa juoda ristiin toistemme laseista siinä onnistumatta. Kuten eräs häävieraista totesi, tätä olisi selvästi pitänyt harjoitella etukäteen. ;)

Cheers!

Kesällä 2015 Champagnesta tuomamme rosé-samppanja maistui erinomaisesti cocktailpalojen kanssa.

Tässä vaiheessa hääjuhlaa oli aika jännä fiilis, kun näin visiomme alkavan toteutumaan. Muutenkin oli vähän sellainen Mitä tapahtui -olo, enkä oikein osannut vielä vastata häävieraiden Miltä nyt tuntuu -kysymyksiin. :D  

Dj soitti tilaisuuden aikana pianoversioita tunnetuista kappaleista. 

Cocktailtilaisuus kesti varmaankin vähän pidempään kuin olimme alun perin suunnitelleet, mutta ajantajuni oli tässä vaiheessa jo hieman hukassa, eikä meillä ollut tiukkaa aikataulua, vaan menimme tilanteen mukaan.

Tilaisuus päättyi toiseen kauniiseen lauluesitykseen (Lauluyhtye Viiden Minä sinua rakastan), jonka aikana myös morsian herkistyi kyyneliin.

 Minä sinua rakastan, tiedän sen. 

Se ei ole vain hetken huumaa. 

Se on nuotion hehku hiljainen

ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat halla yöt. 

Se ei kuole kun maassa on routaa. 

Se kestää arjet ja pehmeät yöt. 

Se kestää on myrsky tai poutaa

Minä sinua rakastan, katsohan, 

kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet. 

Joka päivä ne sinulle lahjoitan 

jos kanssani matkalle lähdet. 

Ja kun kuljemme raskain askelin 

ja aika tuo murheita tupaan, 

pidän kädestä sinua silloinkin 

yhä rakastan sinua lupaan!

Se ei sammu kun sammuvat halla yöt. 

Se ei kuole kun maassa on routaa. 

Se kestää arjet ja pehmeät yöt. 

Se kestää on myrsky tai poutaa

Mitä siitä jos ryppyjä poskiin saat 

taikka kumaraan selkäsi taipuu?

Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat 

taas polvilleen rakkaus taipuu.

Se ei sammu kun sammuvat halla yöt.

Se ei kuole kun maassa on routaa. 

Se kestää arjet ja pehmeät yöt. 

Se kestää on myrsky tai poutaa.

Se ei sammu kun sammuvat halla yöt. 

Se ei kuole kun maassa on routaa. 

Se kestää arjet ja pehmeät yöt. 

Se kestää on myrsky tai poutaa. 

On myrsky tai poutaa.       

Minä rakastan sinua silloinkin 

jos ehdimme korkeaan ikään. 

Olet edelleen minulle suloisin, 

ei hellyyttä sammuta mikään.  

Minä sinua rakastan, tiedän sen.

 

Cocktailtilaisuus ei ehkä ole kovin yleinen tapa suomalaisissa häissä, mutta oman kokemukseni perusteella suosittelen sitä lämpimästi. Juhla on mukava aloittaa hieman epävirallisemmalla osuudella, minkä aikana vieraat saavat vapaasti seurustella keskenään ennen pöytiin siirtymistä.

Kaikki kuvat ovat Henri Juvosen ottamia. Ethän kopioi kuvia.