Häidemme paperituotteet

Häidemme graafisen ilmeen suunnitteli ja toteutti ystäväni aviomies Santeri Smal. Olemme tästä heille vielä (sielumme) itsetehdyn illallisen velkaa.

Herkkubuffan "mietelause"

Häitämme varten tarvittiin seuraavat paperituotteet:

Hääkutsut ja hääinfo

Paikkakortit

Menu/juomalista

Pöytänimet

Häämainos juhlatilan etuovelle

Herkkubuffan opaste

Avec-buffan opaste

Photo booth -rekvisiitan käyttöohje

Vieraskirjataulun/viesti hääparille -lappujen ohje

Vieraskirjataulun kuva

Opasteille hankittiin kullanväriset kehykset.

Vieraskirjataulu, menu, morsiusparin pöydän nimi sekä sulhasen ja morsiamen paikkakortit.

Vieraskirjataulussa luki oikeasti etunimemme, mutta photoshoppasin ne piiloon.

Paperituotteita kertyi loppujen lopuksi yllättävän paljon. Suurimman osan toki printtasimme itse. Ainoastaan kutsut ja info, paikkakortit sekä menu/juomalista painettiin. Vasta viimemetreillä aloin epäilemään, onko yksi menu/juomalista kahdeksan hengen pöytää kohden sittenkin liian vähän, joten päädyimme teettämään kaksi/pöytä. Hääohjelmaa emme tehneet lainkaan, koska juhlaamme kuului hyvin vähän ohjelmanumeroita.

Tauluhyllyllä "vieraskirjaa" saa ihailla päivittäin.

Vieraskirjamme ei ollut aivan perinteinen, vaan vieraat saivat jättää nimmarinsa tauluun, johon myöhemmin kiinnitettiin hääkuvamme. Tällaisesta vieraskirjataulusta jää mielestäni todella kiva ja tyylikäs muisto, joka ilahduttaa joka päivä sen sijaan, että hautautuisi kirjahyllyyn. Lisäksi meillä oli Viesti hääparille -lappuja, joita vieraat täyttivät ahkerasti. Näitä oli sitten kiva lukea häiden jälkeisenä päivänä. Täytyy sanoa, että läheisemme ovat kyllä erittäin nokkelia ja hauskoja. :D

Keltaista lunta ei tosiaan kannata syödä :D

Kyllä, olemme hyvällä tavalla espoolaisia ;)

Olimme todella tyytyväisiä paperituotteiden graafiseen ilmeeseen. Fontti ja sävymaailma olivat juuri sitä, mitä toivoimme. Vaikka paperituotteet ovat periaatteessa aika pieni osa hääjärjestelyjä, mielestäni yhteneväinen ja harkittu tyyli luo viimeistellyn vaikutelman. Suosittelen siis panostamaan häiden paperituotteisiin, jos kokee sen itselleen tärkeäksi. 

Hääillallinen osa I - pöytäkoristeet ja plaseeraus

Cocktailtilaisuuden jälkeen siirryimme Unioninkadun juhlahuoneistojen Suureen juhlasaliin illalliselle. Pöydät oli järjestetty kahdeksan hengen neliön muotoisiksi pöydiksi ja tummanruskeat tuolit oli peitetty valkoisilla tuolihupuilla. 

Pöytiä koristivat Kukkakauppa Madonnasta hankitut upeat kukka-asetelmat (lisää tietoa häidemme kukista täällä), menu ja juomalista (kaksi/pöytä), plaseerauskortit, pöytien nimet valokuvakehyksissä sekä Iittalan Kastehelmi- ja Kivi-tuikkulyhdyt. Pöydät oli katettu cateringin toimesta ja Kukkakauppa Madonnan väki toi ja asetteli kukkakimput pöytiin. Koristelutiimimme (anoppi sekä opiskelukaverini) hoitivat muun koristelun.

Plaseerauskortit ja menu kiinnitettiin samppanjapullonkorkkeihin, joita oli myös ripoteltu pöydille. Valitettavasti menut pysyivät huonosti pystyssä pehmeillä pöytäliinoilla, joten koristelutiimimme oli joutunut hieman soveltamaan ja teippaamaan ne kiinni pöytään. Tämä tietysti hankaloitti menun lukemista, mutta itse en jaksanut asiasta harmistua.

Pöydät nimettiin niiden kylien mukaan, joissa vierailimme Champagnen reissullamme (esittelen häidemme paperituotteet vielä tarkemmin erillisessä postauksessa). Kultaiset samettitaustaiset kehykset hankin Stockmannin hulluilta päiviltä. Tuikkuihin ostin kahdeksan tuntia palavat kynttilät, jotta niitä ei jouduttaisi vaihtamaan kesken juhlan.

Myös Petri´s chocolate roomista hankitut samppanjan makuiset hääsuklaat aseteltiin valmiiksi pöytiin.

Plaseerauksessa noudatimme perinteisiä sääntöjä eli pariskunnat istuivat toisiaan vastapäätä ja naiset ja miehet vuorottelivat. Pöytäkartan toteutin mummoni vanhaan peiliin valkoisella vesiliukoisella lasitussilla (en ole vieläkään putsannut peiliä).

Me istuimme samassa pöydässä kaasojen ja heidän puolisoidensa sekä bestmanin kanssa.

Plaseerauksesta vielä sen verran, että emme olleet tajunneet, kuinka pitkä matka vastapäätä toisiaan istuvilla oli (pöydät eivät olleet täysin neliön muotoisia). Lisäksi ainakin omalla paikallani pöydänjalat olivat jalkojeni tiellä, joten en päässyt kovin lähelle pöytää. Meitä nämä pikkuviat eivät haitanneet ja toivottavasti ei myöskään vieraitamme.

Vieraillamme näytti olevan ihan mukavaa pöytäseurueissaan, vaikka joissain pöydissä keskustelua oli vähemmän kuin toisissa. Kävimme mieheni kanssa pari kertaa kiertelemässä pöydissä illallisen aikana. Itse vietin vähän liikaa aikaa kavereiden pöydissä enkä sitten ehtinytkään sukulaisten pöytiin, mutta onneksi mieheni kävi jututtamassa heitäkin.

Seuraavassa hääpäivään liittyvässä postauksessa päästäänkin jo käsiksi herkullisiin hääruokiimme.

Kaikki kuvat ovat Henri Juvosen ottamia. Ethän kopioi kuvia.

Kiitoskortit ja kuulumisia Argentiinasta

Sain kiitoskortit postiin juuri ennen kuin jätin kylmenevän Suomen taakseni. En olekaan tainnut mainita, miten jaoimme hääkuvat vieraillemme. Loin salatun facebook-ryhmän, minne lisäsin kaikki vihkimisestä ja hääjuhlasta otetut kuvat omiin kansioihinsa (siis ihan kaikki ilman minkäänlaista sensurointia ;)). Potretit lisäsin vasta sen jälkeen, kun vieraamme olivat saaneet kiitoskortit. Muutamille vieraille, jotka eivät ole facessa, lähetän sähköpostitse saman linkin, jonka saimme valokuvaajaltamme.

Kirjekuoret ja postimerkit ovat samoja, joita käytin hääkutsuillemme. Noiden helmiäiskirjekuorten valmistus tuossa koossa oli itseasiassa lopetettu, mutta onnistuin löytämään juuri sopivan määrän Espoon keskuksen Sinellistä. Osoitteet tulostin jälleen valmiille tarra-arkeille. Olin tarkoituksella säästänyt osoitteet sisältävän word-tiedoston, jonka tein hääkutsujen lähettämistä varten.

Saavuin tänne Buenos Airesiin keskiviikkona reilun 20 tunnin matkan jälkeen. Minun piti lähteä matkaan jo lauantaina, mutta koska sairastuin enterorokkoon, jouduin siirtämään lentoja. Onni onnettomuudessa oli, että koska kone oli niin täynnä, minut oli siirretty business-luokkaan.

Miltä sitten tuntui jättää tuore aviomies Suomeen ja matkustaa yksin toiselle puolelle maapalloa? Noh, alkuun ihan hirveältä. Lähtöpäivänä olin tosi itkuherkkä (itkeskelin jo monta päivää ennen lähtöä) ja oven sulkeminen takana tuntui todella pahalta. En ole ikinä ennen kokenut niin voimakasta surua joutuessani eroon toisesta ihmisestä ja luulen sen johtuvan siitä, että emme ole suhteemme aikana olleet kuin noin pari viikkoa erossa ja myös siitä, että vasta lähtiessä oikeasti ymmärtää, miten hyvän elämän joutuu jättämään taakseen ja kuinka paljon on menetettävää.

Mutta turhat draamat sikseen. Olen viihtynyt yllättävän hyvin täällä lämpimässä Buenos Airesissa (yli 30 astetta jo parina päivänä), työt ovat sujuneet ja olen ehtinyt jo muutaman päivän aikana kokemaan ja näkemään vaikka mitä (minulla on todella mukavat paikalliset oppaat täällä). Yhteyden pitäminen Suomeen on hieman hankalaa viiden tunnin aikaeron takia, mutta tänään onnistuimme puhumaan mieheni kanssa WhatsApp-puhelun ja sähköposteja lähettelemme lähes päivittäin.

Seuraavaksi yritän ehtiä kirjoittamaan vihkimisestä. Kivaa alkavaa viikkoa teille sinne ilmeisesti kovin talviseen Suomeen. :) 

Meidän hääkutsu ja -info

Nyt kun posti on tavoittanut jo myös ulkomailla asuvat häävieraamme, uskallan näyttää hääkutsumme sekä hääinfon myös täällä blogissa. Valitettavasti jouduin peittämään nimemme sekä joitakin tietoja hääinfosta, joten kuvat eivät tee oikeutta.

Helmiäiskirjekuoret ostin Sinellistä ja niiden sävy on nimeltään "minkki", mikä myyjän mukaan vastaa samppanjan sävyä. Nuo joutsenpostimerkit sopivat mielestäni kivasti sävyihin. Osoitteet printtasin itse valmiille tarra-arkeille, jotka ostin myös Sinellistä. Kirjekuoria, postimerkkejä ja osoitetarroja jäi jonkin verran yli, joten hyödynnän niitä varmasti myös kiitoskorttien postittamisessa.

Kutsun sekä infon suunnitteli ja toteutti Santeri Smal. Painatimme kutsut Granossa helmiäispaperille, jossa on aavistus kullan hohtoa. Kutsu on hieman paksumpaa paperia kuin info. Saimme koevedokset heti seuraavana päivänä siitä, kun olimme vieneet tiedostot Granoon. Kutsujen valmistuminen viivästyi päivällä paperin toimitusviiveen vuoksi, mutta muuten olisimme saaneet valmiit kutsut jo kolmessa päivässä.

Hääinfon taustalla on hento beigeen vivahtava liukuvärjäys, joka näissä kuvissa näyttää enemmän pinkiltä kuin mitä on luonnossa. Myös teksteissä sävy vaihtuu kullasta rusehtavaan väriin. Samat värit tulevat toistumaan myös häidemme muissa paperituotteissa sekä koristeissa.

Mielestäni näistä tuli tosi kauniit. Juuri sellaiset kuin toivoimme; yksinkertaiset, mutta tyylikkäät ja sopivan juhlavat. Nyt vaan odotellaan ilmoittautumisia, muutama onkin jo tullut. :)

Tuumasta toimeen

Viime viikolla olinkin poikkeuksellisen aktiivinen hääjärjestelyiden suhteen. Alkuviikosta koin pari huonosti nukuttua yötä, kun yhtäkkiä ymmärsin, miten vähän aikaa meidän häihin oikeasti on (Kolme kuukautta!!). Missään nimessä en haluaisi stressata häitämme, koska haluaisin liittää niihin pelkästään tai ainakin enimmäkseen positiivisia tunteita. Siispä ryhdyin toimeen, koska mikään ei auta stressiin niin hyvin kuin se tunne, että tekee jotain asian eteen, edes pieniä juttuja.

Lähetin juhlapaikkaamme sähköpostia ja kyselin mm. uutta tarjousta muokatusta menusta sekä mahdollisuutta muokata hääkakkua haluamaamme suuntaan. He eivät ole vieläkään vastanneet mitään, mutta toivottavasti tässä lähiaikoina saadaan hääillallisemme menu vahvistettua. Häävieraiden osoitteita olin alkanut keräämään Word-tiedostoon jo jonkin aikaa sitten, mutta viime viikolla vihdoin opettelin, miten Wordissa saa aseteltua osoitteet niin, että ne on helppo printata valmiille tarra-arkeille. Minulle käy melko usein niin, että ehdin pitkään angstailla jotain ongelmaa ja sitten se ratkeaa kuin itsestään. Niin kävi nytkin. Avasin suuni ja kysyin työkaveriltani, tietääkö hän, miten tarra-arkeille printataan. Hänelläpä sattui olemaan valmis ohje tähän eli en joutunut edes katsomaan mitään Youtube-opetusvideoita aiheesta.

Tarra-arkit ja kirjekuoret ostin Sinellistä. Bongasin Huntua ja hattaraa -blogista ihanat helmiäiskirjekuoret, jotka Luraish oli tilannut Sinellin verkkokaupasta. Verkkokaupan tarjontaan tutustuttuani päätin hankkia kullanväriset helmiäiskuoret. Noh, Simonkadun myymälästä oli tietenkin juuri nämä loppu, mutta hyvä niin, koska löysin toiset vielä paremmin meidän häiden sävyihin sopivat. Postimerkitkin löytyivät samalla reissulla Suomalaisesta kirjakaupasta. Sunnuntaina liimailin viivoittimen avustuksella osoitetarroja kirjekuoriin. Itse kutsut enää puuttuvat, mutta nekin alkavat jo olla hyvällä mallilla. Paljastan kutsujen lopullisen ulkonäön vasta sitten, kun vieraamme ovat saaneet ne.

Viikonloppuna suuntasin kauppoihin etsimään alusvaatteita hääpuvun alle sekä hääkenkiä ja -laukkua. Kengät ja laukun löysinkin, mutta sen jälkeen ei ollutkaan enää varaa alusvaatteisiin, joten pitää odottaa seuraavaan palkkapäivään (mikä on onneksi ihan kohta). ;) Kenkien suhteen tuli itse asiassa sekoiltua vähän turhan paljon, mutta kirjoitan tästä ihan oman postauksen. Ihan vaan vinkkinä muille morsiamille, että ennen kuin ostatte useamman sadan euron arvoisia kenkiä, varmistakaa, että ne pystyy tarvittaessa palauttamaan!

Sulhaseni oli lauantaina töissä, joten ostoksistani innostuneena päätin uskaltautua sovittamaan hääpukuani yksin ilman avustusta. Kissan tosin heitin pihalle siksi aikaa, jotta ei roiku kynsillään kiinni laahuksessani. ;) Sainkin mekon ihan helposti päälleni. Siitä tosin karisi jonkin verran paljetteja ja muuta blingiä. Varmaankin pukupussissa jääneet kiinni toisiinsa ja irronneet sen takia... Mekko näytti kuitenkin edelleen hyvältä ja varmasti on oikein mieluinen sitten, kun pienet korjaustyöt on tehty. Huntua jäin vielä miettimään, koska mekkoni selkä olikin avonaisempi kuin mitä muistin. Minulla on yksi huntu lainassa, mutta en ole varma, sopiiko se mekkoni tyyliin. Pitsihuntuja voisin siis käydä vielä katselemassa hääpukuliikkeissä.

Tällainen hääpainotteinen viikko siis takana. Toivoisin, että saisimme hääkutsumme postiin tällä viikolla. Sen jälkeen onkin enää melko pientä järjesteltävää jäljellä (tai niinhän minä kuvittelen ;)).  

Too much information

Nykyään hääkutsu jaetaan usein kahteen osaan eli varsinaiseen kutsuun, joka pidetään lyhyenä ja ytimekkäänä, sekä hääinfoon, jossa kerrotaan yksityiskohtaisemmin hääjuhlan kulusta. Hääjärjestelyidemme akuutein asia oli pitkään hääkutsun ja -infon viimeistely. Tällä viikolla sain vihdoin nämä lähetettyä graafikollemme.

Kutsutekstin muotoiluun on olemassa äärettömän paljon eri vaihtoehtoja. Olenkin ideoita etsiessäni vakoillut kanssamorsianten kutsuja facebookin keskusteluryhmistä, hääblogeista jne. Jotkut kirjoittavat kaiken runomuotoon pilke silmäkulmassa ja reilulla annoksella huumoria, toiset valitsevat kauniin runon/mietelauseen, joka kuvaa parin tunteita toisiaan kohtaan. Me emme kumpikaan ole luonteeltamme runoilijoita tai hassuttelijoita, joten päätimme pysyä asialinjalla.;) Itse kutsu pidetään siis yksinkertaisena. Siitä käy ilmi juhlien ajankohta ja paikka sekä viimeinen ilmoittautumispäivä. Tuon viimeisen ilmoittautumispäivän vedin aikalailla hatusta (31.7. kun häät ovat 3.9.). Olisikin kiva tietää, kuinka paljon aikaisemmin te muut morsiamet aiotte pyytää ilmoittautumisia.

Pedanttina ihmisenä yritin aluksi ympätä hääinfoon kenties liikaa informaatiota. Angstailin mm. sitä, että en voi vielä mitenkään tietää juhlan tarkkaa aikataulua. Lopulta päätin olla tekemättä tästä(kin) asiasta itselleni turhan vaikeata ja yksinkertaistin infoa. Infossamme kerrotaan juhlapaikan sijainnin sekä juhlien alkamis- ja päättymisajankohdan lisäksi juhlan eri vaiheet (vihkiminen, illallinen, bileet jne.). Juhlapaikassamme on kaksi erillistä vierekkäistä salia, joista toisessa järjestetään vihkiseremonia ja toisessa syödään illallista. Alun perin erittelin infossa myös sen, missä salissa tapahtuu mitäkin. Lopulta päätin kuitenkin poistaa nämä kohdat, koska tuskin on vaarana, että kukaan menisi väärään paikkaan tai eksyisi. :D Nämä lisätiedot löytyvät sitten Juhlat.fi-palvelun juhlasivuiltamme, johon vieraat saavat erikseen kutsun sähköpostitse.

Juhlasivuilta löytyy myös lahjalistamme. Häälahjatoiveista (lahjalista/rahaa esim. häämatkaa varten) on hyvä mainita hääinfossa. Pikkuruisen lahjalistamme ajattelin paljastaa myös täällä blogissa, mutta vasta sitten, kun kutsut ovat jo lähteneet. Kuten lahjalista, myös pukukoodi kuuluu mielestäni kategoriaan "Vieraiden omaksi parhaaksi" ja on siis oleellinen osa infoa. Myös mahdollisia erityisruokavalioita on syytä tiedustella. Meidän tapauksessa vieraita pyydetään lisäksi ilmoittamaan pääruokavalintansa. On myös hyvä mainita, haluaako hääpari juhlia aikuisten kesken vai ovatko skidit myös tervetulleita.

                                       Kuvat: Etsy.com

Last but not least, infosta tulisi käydä ilmi, kenelle ilmoittaudutaan ja milloin viimeistään ja mistä saa tarvittaessa lisätietoa. Juhlasivujen kautta olisi voinut ottaa myös ilmoittautumisia vastaan, mutta tällöin sivut olisi ilmeisesti pitänyt jättää julkisiksi (en oikein ymmärrä, että miksi). Jos sivuille pääsevät vain sähköpostin välityksellä kutsutut vieraat, niin ilmoittautuminen ei jostain syystä onnistu. Tosin tulin myös siihen lopputulokseen, että on ehkä parempi jos kaikki vieraat ilmoittautuvat suoraan kaasolleni. Tällöin on pienempi mahdollisuus virheille.

Kutsumme lähetetään viimeistään kesäkuun alussa, jolloin vieraille jää pari kuukautta aikaa vastata kutsuun ja kolme kuukautta järjestää asiansa niin, että pääsevät paikalle. ;)  

Meidän sähköiset Save the date -kortit

Save the date -korttimme lähtivät viime viikonloppuna häävieraillemme sähköpostin välityksellä. Kortin suunnitteli ja toteutti Santeri Smal (santerismal.com). Hän suunnittelee myös hääkutsumme sekä muiden paperituotteiden graafisen ilmeen. Olen ehkä hieman puolueellinen, mutta omasta mielestäni tuo kortti on lähestulkoon kauneinta, mitä olen ikinä nähnyt. :)

Save the date -korttien lähettämisestä sähköpostin välityksellä voisin vielä mainita pari asiaa, joita pyörittelin päässäni. Ensinnäkin mietin, tuleeko kortti lähettää jokaiselle vieraalle vai ainoastaan esim. pariskunnan toiselle osapuolelle. Päädyimme lähettämään suurimmaksi osaksi vain toiselle, koska sähköpostiosoitteiden metsästäminen on ihan tarpeeksi vaikeata muutenkin ja luulen, että vieraat kyllä ymmärtävät kutsun koskevan myös sitä puolisoa. Pohdin myös, tulisiko kortin saatteeksi kirjoittaa lyhyt teksti, jossa kerrotaan tarkemmin kortin tarkoituksesta ja ketä kaikkia kutsu koskee. Hylkäsimme myös tämän ajatuksen, koska kuten kortissa sanotaan, virallinen kutsu saapuu myöhemmin ja siitä kyllä käy ilmi kaikki yksityiskohdat.

Vanhemmat sukulaiset eivät ehkä heti ymmärrä kortin tarkoitusta, mutta heille voi tarvittaessa antaa lisätietoja. Asia erikseen on vielä se, kuinka usein ihmiset tarkistavat sähköpostejaan ja kuinka vanhentuneita hallussani olevat sähköpostiosoitteet ovat. Jos siis uskot olevasti vieraslistallamme, mutta et ole saanut Save the date -korttia, niin tarkista vielä se ikivanha sähköpostilaatikko. ;)

Nyt on jotenkin todella innostunut olo. Hääpäivä konkretisoitui taas entisestään, vaikka kaipa sen pitäisi olla jo melko konkreettinen, kun häihin on enää alle seitsemän kuukautta aikaa. Sukulaiset ja ystävät tietävät nyt hääpäivämme ja toivottavasti mahdollisimman moni pääsee juhlimaan kanssamme.

Huomenna on taas se vuoden romanttisin päivä. ;) Toivotan jo nyt kaikille teille blogiini eksyville ja erityisesti ihanille ystävilleni oikein kivaa ystävänpäivää! :)

Hylätyt Save the date -kortit

Meille piti alunperin tulla kutsujen lisäksi myös Save the date -kortit. Pidin ja pidän edelleen kyseisiä kortteja todella hyvänä ideana ja helpotuksena kutsujen mahdollisesti aiheuttamaan stressiin. Olin suunnitellut lähettäväni kortit joulukorttien mukana. Viime aikoina olen kuitenkin alkanut hieman huolestumaan korttien valmistumisesta (niiden eteen ei siis ole tehty mitään) ja siitä, kenelle ne lähetän. Vieraslistaa ei ole vielä lyöty täysin lukkoon ja kuten Yllättävän stressitön vieraslista -postauksessa selitin, joutuisin lähettämään Save the date -kortit samassa taloudessa asuvista sukulaisista vain osalle. Pikkuhiljaa alkoi tulla sellainen tunne, että voisikohan homman hoitaa jotenkin helpommin. Tulimmekin sulhaseni kanssa siihen lopputulokseen, että hääpäivästä voimme halutessamme vinkata esim. facebookin kautta. Sen sijaan, että stressaisin Save the date -korteista, voin kohdistaa energiani siihen, että varsinaiset kutsut saadaan lähtemään todella hyvissä ajoin.

Olisiko teillä ideoita, millä kaikilla eri tavoilla voisi lähettää muistutuksen tulevista häistä? Käyttäisittekö naamakirjaa, sähköpostia vai ehkäpä ihan vaan tekstiviestiä?

Kutsusuo

Yksi tämän vuoden aikana hoidettavista asioista, jota olen hieman vältellyt sen työläyden takia, on save the date -korttien sekä kutsujen tyylin päättäminen (ja korttien tilaaminen). Kutsuillahan ei olisi vielä mikään kiire, mutta jos haluan niiden olevan samaa tyyliä save the date -korttien kanssa, niin olisi hyvä hankkia molemmat samalta toimittajalta ja samasta mallistosta. Mieluiten tilaisin kaikki kortit suomalaiselta toimittajalta, mutta valikoima tuntuu olevan melko suppea. Esimerkiksi now and forever -sivuston valikoimista ei tunnu löytyvän sopivan yksinkertaista ja oikeaa värimaailmaa edustavaa mallia. Haluaisin kutsujen olevan hyvin yksinkertaiset ja tyylikkäät; ei sydämiä, ei blingiä eikä koristeellisia kuvioita. Suomalaisilla sivustoilla perinteisemmät kutsukortit vaaleanpunaisine sydämineen ja kukkakuvioineen näyttävät olevan edelleen hyvin edustettuina. Ei niissäkään mitään vikaa ole, mutta omaan luonteeseeni ei vaan oikein istu yltiöromanttiset ja tyttömäiset designit. ;)

Näiden kutsujen fontti ei ole täysin mieluinen ja kaipaisin hieman enemmän värejä, mutta malli on sopivan yksinkertainen (kuva: Etsy).

Wedding paper divas -nettikaupasta löytyisi enemmän omaan makuuni sopivia vaihtoehtoja, mutta heilläkään ei ole valikoimassa sitä värisävyä, jota haen takaa. Etsyltä löytyy myös erittäin paljon varteenotettavia vaihtoehtoja ja osan korteista voi myös printata itse/lähettää painotaloon tulostettaviksi.

Oi, riikinkukon sulkia! Ehkä ei kuitenkaan meille, mutta hienot ovat silti (kuva: Etsy). 

En siis todellakaan ole vielä perehtynyt tähän kutsuasiaan tarpeeksi hyvin ja varmasti löytyy vielä lisää vaihtoehtoja, mutta päällimmäinen fiilis tällä hetkellä on se, että tästä voi tulla vielä aikamoinen suo. Onneksi tässä on vielä lähes koko vuosi aikaa löytää perfektionistia miellyttävät vaihtoehdot, jos siis pysymme alkuperäisessä suunnitelmassa ja lähetämme save the date -kortit joulukorttien ohessa.

Save the date

Nykyään kuulee häiden järjestämisen yhteydessä puhuttavan paljon "Save the date -korteista". Ovatkohan ne melko uusi ilmiö (ainakin Suomessa), koska en ole ikinä saanut tällaista korttia? Joka tapauksessa, innostuin asiasta sen jälkeen, kun olin bongannut jostakin (muistaakseni hääblogista) idean lähettää nämä kortit (en suostu käyttämään niiden virallista lyhennettä, koska mielestäni sillä on jokin aivan toinen merkitys...) joulukorttien mukana. Loistava idea! 2015 jouluna sukulaiset ja ystävät voivat siis odottaa saavansa jotain ylimääräistä joulutervehdyksen mukana. Kukaan ei ainakaan voi väittää saaneensa tietää häiden ajankohdasta liian myöhään.;) Vaikka viralliset kutsut tulee silti postittaa hyvissä ajoin, niin mielestäni Save the date -kortit vähentävät kutsujen valmistumiseen liittyvää stressiä. Kortit voivat mukailla kutsujen tyyliä tai olla jopa täysin erilaiset. Nämä kortit voisin ehkä jopa askarrella itse. Niiden kun ei mielestäni tarvitse olla niin viimeisen päälle hienot kuin virallisten kutsujen.

Toisaalta, esimerkiksi näiden kuvien kortit (Etsy) voi kustomoida ja printata itse (pientä maksua vastaan). Anti DIY-morsian kiittää.;) 

Anti DIY-morsian

Kaikille "do it yourself -ihmisille" omien häiden järjestäminen on varmasti oiva tapa toteuttaa itseään. Itse pyrin selviämään häistämme mahdollisimman vähällä askartelulla. Onneksi nykyään pystyy tilaamaan valmiita menuja, paikkakortteja, pöytänumeroita jne. kustomoituina. Itse olen tutustunut vasta Etsyn valikoimaan, mutta varmasti monista muistakin nettikaupoista löytyy vastaavanlaisia tuotteita. Suomalaiselta Now and forever -sivustolta (http://www.nowandforever.fi/) ainakin näyttäisi löytyvän kaikenlaista härpäkettä kutsuista hääpaikan koristeisiin.

Haluaisin graafisten tuotteiden olevan yksinkertaisia ja tyylikkäitä. Ei kirkkaita värejä, ei vaaleanpunaista eikä ainakaan yhtäkään sydänkuviota. ;) Koristeellisuus ja juhlavuus syntyisivät kauniista fontista, laadukkaasta paperista ja tyylikkäistä väreistä. Halvemmalla toki pääsee jos tekee itse, ja osaan minäkin sentään tarpeen vaatiessa leikata ja liimata, mutta ensisijaisesti haluaisin hankkia ainakin osan paperitavarasta valmiina.

Kuvat: Etsy

Ihastuin myös Etsyn kakkukoristeisiin:

                      Kissaihminen arvostaa.;)

Hieno, mutta ehkä emme kuitenkaan valitse tätä. ;D

Toivoisin löytäväni niin kivat maljakot kukille, että niitä ei tarvitsisi itse tuunata enempää. Löysinkin jo yhdet tosi kivat, mutta en nyt kuitenkaan uskaltanut ostaa niitä kaksi vuotta etukäteen, koska on hyvin todennäköistä, että ehdin muuttaa mieleni. Mieluisten kynttilälyhtyjen löytäminen onkin hieman haastavampaa, koska unelmissani pöytiä koristaisi ainoastaan mattavalkoiset sekä kirkkaat kivituikkulyhdyt (= kallista). Olenkin miettinyt, että saisimmeko haalittua kasaan tarpeeksi lyhtyjä lainaamalla niitä tutuilta ja sukulaisilta. Kaikilla suomalaisillahan on vähintään se yksi kivituikku ja yleensä jopa hieman enemmän. Tuikun pohjaan vaan omistajan nimikirjaimet ja palautus häiden jälkeen.:)