Lovers and friends

Ah, ystävänpäivä, tuo vuoden romanttisin ajankohta.;) Ensimmäisenä yhteisenä ystävänpäivänä kävimme mieheni kanssa elokuvissa katsomassa Pikku kananen -leffan. Muistan, että olin kyseisenä aamuna valinnut korviini sellaiset roikkuvat Kalevala-henkiset sydänkorvikset ja, että sain mieheltäni lahjaksi punaisen, sydämen muotoisen koristetyynyn.:) Mielestäni puolisoiden tulisi olla myös hyviä ystäviä keskenään. Puoliso ei voi olla se vihollinen numero 1, jonka kanssa väännetään kättä joka asiassa, vaan paras ystävä, jonka kanssa voi puhua lähes mistä tahansa ja jolta saa tukea vaikeissa tilanteissa. Toki puolison kanssa myös kinastellaan, aivan kuten myös ystävien kesken voi tulla erimielisyyksiä, mutta pääasia on, että loppupeleissä pidetään aina toistemme puolia ja kunnioitetaan myös eriäviä mielipiteitä.  

Meillä oli ystävieni kanssa pitkään tapana järjestää ystävänpäivätapaaminen jonkun kotona. Dress code oli aina jotain punaista tai pinkkiä.:) Tuo oli todella kiva perinne, harmi että se on aika totaalisesti jäänyt nyt unholaan kun kaikilla on omat kiireensä ja asutaankin nykyään niin eri puolilla Suomea/maailmaa. Itselläni olisi paljon parannettavaa yhteydenpidossa ystäviini. Olen todella huono pitämään yhteyttä. Tämä johtuu varmaankin siitä, että en haluaisi häiritä ihmisiä huonolla hetkellä ja ajattelen, että en voi soittaa vain kysyäkseni kuulumisia, vaan aina pitäisi olla myös jotain oikeata asiaa. Ihan typerää.

Me juhlistamme tänä vuonna ystävänpäivää illallisella ravintola Lungissa. Viime vuonna vietimme kyseistä päivää hieman pienimuotoisemmin hakemalla Arnoldsista parit sydändonitsit.

Menevätköhän jotkut parantumattomat romantikot jopa naimisiin ystävänpäivänä...? Hyvää ystispäivää varsinkin kaikille ihanille ja niin tärkeille ystävilleni!