Joulu alkaa olemaan omalta kohdaltani paketissa, kun huomenna on jo suunnattava takaisin työpaikalle. Toisaalta tuntuu, että vasta tänään on oikeasti saanut levättyä. Jouluaatto, vaikka olikin rento, oli täynnä kaikenlaista pientä järjesteltävää, minkä lisäksi valvoimme melko myöhään. Joulupäivänä ajoimme ("hieman" väsyneinä) vanhempieni luokse kyläilemään ja tapanina sulhasen isän luokse. Kun läheiset asuvat ympäri Suomea, joulusta tulee väistämättä reissupainotteinen.
Saimme taas kerran erittäin mieluisia joululahjoja. Sulhaseltani sain
lahjakortin Kämp Span kasvohoitoon ja itse ostin puolestaan hänelle
lahjakortin Barista-kurssille, jotta hän pääsee opettelemaan
sydänkuvioiden
loihtimista cappuccinooni.;) Lisäksi saimme mm. toivomiamme 24 h
astioita (vanha astiastomme on naarmuuntunut pahasti pesukoneessa),
kirjoja, leffalippuja jne. Äitini ja siskoni lahjoittivat lisäksi meille kastehelmi- sekä kivi-tuikkukippoja, joita haluan käyttää hääkattauksen koristelussa. Tuikkukippoja alkaakin olla jo ihan mukavasti kasassa ja loput voi varmasti lainata sukulaisilta ja kavereilta.
Mutta se mitä oikeasti tulin tänne kertomaan on, että me saatiin mieheni äidiltä joulu-/häälahjaksi hääyösviitti Lilla Robertsista!!! Olimme molemmat niin iloisesti yllättyneitä tästä lahjasta emmekä osanneet yhtään odottaa sitä. Hääpaketti sisältää yhden yön majoituksen lisäksi Petri´s Chocolate Roomin käsintehtyjä suklaita, tuoreita hedelmiä tai marjoja, Pol Roger -samppanjaa sekä huoneaamiaisen. Taas on yksi asia vähemmän to do -listalla ja pääsemme viettämään hääyötä täydellisissä puitteissa. Olen niin kiitollinen!
Lopuksi Karvakamu haluaa vielä muistuttaa, että ottakaahan rauhallisesti joulun ja Uuden vuoden riennoissa. Karvakamulta lähti hieman mopo käsistä iltaleikkien lomassa sillä seurauksella, että elegantin ikkunalaudalle suunnatun loikan sijaan hän heittäytyi naama edellä suoraan päin seinää... Pienen hämmennyksen ja nolostumisen lisäksi ei onneksi käynyt kuinkaan. :D
Turvallista Uutta vuotta siis itse kullekin!;)
sunnuntai 27. joulukuuta 2015
keskiviikko 23. joulukuuta 2015
Have yourself a merry little Christmas
Tunnelmallista joulua kaikille blogini lukijoille!
Omalla kohdallani joulun merkitys on muuttunut vuosien varrella. Enää lahjat eivät ole pääasia, kuten lapsena, vaan nykyään toivon vähemmän materialismia ja enemmän hyvää mieltä ja rentoa tunnelmaa. Hyvä ruoka ja juoma, jouluvalojen ja -koristeiden luoma tunnelma ja tietyt perinteet tekevät joulustani mieluisan. Liika stressaaminen ruokien onnistumisesta ja siivoamisesta sekä turha perfektionismi ovat asioita, jotka saattavat latistaa tunnelmaa ja joihin sorrun usein. Näitä yritän välttää tänä jouluna.
Nyt onneksi kaikki onkin jo aika valmista ja huomenna saamme herätä jouluaattoon. Aamulla keitämme joulupuuron ja aamupäivän ohjelmaan kuuluu lisäksi Lumiukko sekä joulurauhan julistus. Iltapäivällä käymme varmaankin vähän ulkoilemassa ennen joulusaunaa. Saunan jälkeen aletaan valmistamaan jouluillallista, johon kuuluu tällä kertaa mm. mätiä, graavattua ja savustettua lohta, siikacevichetartar, poropataa, juustoja ja suklaafondant.
Palataan hääaiheisiin taas joulun jälkeen. :)
P.S. Ihan paras glögi syntyy yhdistelmästä kuuma omenamehu + kanelitanko + tilkka gallianoa. Kannattaa kokeilla.;)
Omalla kohdallani joulun merkitys on muuttunut vuosien varrella. Enää lahjat eivät ole pääasia, kuten lapsena, vaan nykyään toivon vähemmän materialismia ja enemmän hyvää mieltä ja rentoa tunnelmaa. Hyvä ruoka ja juoma, jouluvalojen ja -koristeiden luoma tunnelma ja tietyt perinteet tekevät joulustani mieluisan. Liika stressaaminen ruokien onnistumisesta ja siivoamisesta sekä turha perfektionismi ovat asioita, jotka saattavat latistaa tunnelmaa ja joihin sorrun usein. Näitä yritän välttää tänä jouluna.
Nyt onneksi kaikki onkin jo aika valmista ja huomenna saamme herätä jouluaattoon. Aamulla keitämme joulupuuron ja aamupäivän ohjelmaan kuuluu lisäksi Lumiukko sekä joulurauhan julistus. Iltapäivällä käymme varmaankin vähän ulkoilemassa ennen joulusaunaa. Saunan jälkeen aletaan valmistamaan jouluillallista, johon kuuluu tällä kertaa mm. mätiä, graavattua ja savustettua lohta, siika
Palataan hääaiheisiin taas joulun jälkeen. :)
P.S. Ihan paras glögi syntyy yhdistelmästä kuuma omenamehu + kanelitanko + tilkka gallianoa. Kannattaa kokeilla.;)
lauantai 19. joulukuuta 2015
Hääpuku-outlet ja joulutunnelmaa
Oletteko jo huomanneet, että Hääpuku-outlet on tulossa Helsinkiin 2.1. (Facebook-eventiin pääset tästä)? Tarkempaa sijaintia ei ole vielä ilmoitettu, mutta luulisin/toivoisin sen olevan keskeinen.
Tänään kävin pyörähtämässä Stockmannin Outletissa, koska olin kuullut, että siellä olisi nyt myynnissä myös edullisia hääpukuja. Noh, mekkoja oli enää muutama jäljellä eikä yhtäkään, joka olisi herättänyt kiinnostukseni. Poikkesimme kuitenkin samalla ystäväni kanssa Stockmannin hääosastolle selailemaan pukukansioita. Tuonnehan on varattava hyvissä ajoin sovitusaika, joten tyydyimme vain kartoittamaan valikoimaa. Kauniita merenneitomallisia pitsipukuja oli pilvin pimein, mutta lähes kaikissa oli omaan makuuni turhan avonainen selkä tai liian alhaalta laskeutuva helma. Lisäksi hintahaitari oli täysin oman budjettini ulottumattomissa, joten se siitä sitten.;)
Eilen kävimme sulhaseni kanssa katsastamassa Tuomaan markkinat. Sää oli kaikkea muuta kuin suotuisa, mutta glögi lämmitti ja sateesta huolimatta jaksoin ihailla markkinoiden tunnelmaa. Myös Espan jouluvalot ovat tänä vuonna erityisen upeat.
Joulu on tullut tänä vuonna jotenkin ihan puskista. Kortit sentään sain lähetettyä ja lähes kaikki lahjatkin on ostettu, mutta joulufiilis on vielä hieman hukassa. Vietämme jouluaaton tällä kertaa kotona, mikä aiheuttaa itsessäni lievää hysteriaa joulusiivouksen suhteen.;) Olemme kuitenkin päättäneet yrittää ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti, joten yritän hillitä intoani puunata asunto lattiasta kattoon. :D
Tänään ei kuitenkaan vielä uppouduta joulun tunnelmaan, vaan matkustetaan kaukaiseen galaksiin. Luvassa siis uusin Star Wars -leffa. May the force be with you! ;)
Tänään kävin pyörähtämässä Stockmannin Outletissa, koska olin kuullut, että siellä olisi nyt myynnissä myös edullisia hääpukuja. Noh, mekkoja oli enää muutama jäljellä eikä yhtäkään, joka olisi herättänyt kiinnostukseni. Poikkesimme kuitenkin samalla ystäväni kanssa Stockmannin hääosastolle selailemaan pukukansioita. Tuonnehan on varattava hyvissä ajoin sovitusaika, joten tyydyimme vain kartoittamaan valikoimaa. Kauniita merenneitomallisia pitsipukuja oli pilvin pimein, mutta lähes kaikissa oli omaan makuuni turhan avonainen selkä tai liian alhaalta laskeutuva helma. Lisäksi hintahaitari oli täysin oman budjettini ulottumattomissa, joten se siitä sitten.;)
Eilen kävimme sulhaseni kanssa katsastamassa Tuomaan markkinat. Sää oli kaikkea muuta kuin suotuisa, mutta glögi lämmitti ja sateesta huolimatta jaksoin ihailla markkinoiden tunnelmaa. Myös Espan jouluvalot ovat tänä vuonna erityisen upeat.
Joulu on tullut tänä vuonna jotenkin ihan puskista. Kortit sentään sain lähetettyä ja lähes kaikki lahjatkin on ostettu, mutta joulufiilis on vielä hieman hukassa. Vietämme jouluaaton tällä kertaa kotona, mikä aiheuttaa itsessäni lievää hysteriaa joulusiivouksen suhteen.;) Olemme kuitenkin päättäneet yrittää ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti, joten yritän hillitä intoani puunata asunto lattiasta kattoon. :D
Tänään ei kuitenkaan vielä uppouduta joulun tunnelmaan, vaan matkustetaan kaukaiseen galaksiin. Luvassa siis uusin Star Wars -leffa. May the force be with you! ;)
tiistai 8. joulukuuta 2015
Vuoden hääblogi -ehdokas
Miten tärkeätä onkaan saada arvostusta siitä mitä tekee. Tämä pätee työelämän lisäksi myös ihan tavalliseen arkeen sekä harrastuksiin. Pienillä teoilla ja kannustavilla sanoilla voi saada niin paljon hyvää aikaan. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat äänestäneet blogiani Vuoden hääblogi -ehdokkaaksi. Tieto ehdokkuudesta pelasti stressaavana alkaneen viikoni. Ihan sairaan siistiä, kiitos!
Suosikkihääblogiaan voi äänestää 16.1. asti täällä.
Suosikkihääblogiaan voi äänestää 16.1. asti täällä.
maanantai 7. joulukuuta 2015
Simple things, where have you gone
Meillä tuli 3.12. täyteen 10 vuotta yhteistä taivalta. Juhlistimme päivää matkustamalla muutamaksi päiväksi Wieniin. Matkan tarkoituksena oli päästä hetkeksi irti arjen suorittamisesta, joten emme suunnitelleet reissua yksityiskohtaisesti. Halusin nähdä joulumarkkinat, hankkia kotiin joulukoristeita ja ostaa ehkäpä ensimmäiset joululahjat. Lisäksi minua kiinnosti huvipuisto sekä eläintarha ja tietysti halusin käydä herkuttelemassa sitä alkuperäistä Sacher-kakkua.


Kymmenen vuotta on mielestäni mennyt aivan hujauksessa. Olemme kasvaneet yhdessä parikymppisistä opiskelijoista jo lähes aikuisiksi (toivon, että emme ikinä aikuistu kokonaan). Vieläkin opimme toisistamme uutta eikä kyllästymisestä ole merkkejä, vaikka arki rullaakin hyvin samalla kaavalla. Toimiva arki onkin ehkä yksi suhteemme vahvuuksista.
Pienet asiat ovat elintärkeitä. Isommat tapahtumat, kuten yhteiset reissut, piristävät arjen keskellä. Matkalla ehtii keskittyä enemmän kumppaniinsa, kun pölynimuri ei huhuile siivouskaapissa, kauppareissu ei kiristä pinnaa eikä työpäivän jälkeinen väsymys paina.



En kirjoita Wienin reissustamme yksityiskohtaista matkakertomusta, koska edellisetkin ovat vielä kesken. Totean vain, että matka oli kaikin puolin todella onnistunut ja sää oli aivan mahtava. Joulumyyjäisiä oli tähän aikaan vuodesta runsaasti, ja löysimmekin kotiin vietäviksi ihania käsinmaalattuja lasisia joulupalloja, jotka ihme kyllä säilyivät ehjinä lentomatkasta.
Myyjäisten lisäksi kävimme mm. romanttisella hevoskärryajelulla, viinitastingissä, kuuden ruokalajin illallisella, harhailemassa Schönbrunnin linnan mailla, eläintarhassa sekä pikaisesti Prater-huvipuistossa. Maistoin myös ensimmäistä kertaa paahdettuja kastanjoita sekä punssia (omena- sekä appelsiinipunssia).
Muistelimme matkan aikana myös hieman menneitä. Totesimme olevamme kiitollisia siitä, että olemme saaneet reissata ja nähdä maailmaa yhdessä. Itse jäin vielä pohtimaan, miten paljon elämä onkaan muuttunut näiden kymmenen vuoden aikana ilman, että on tapahtunut mitään dramaattisia muutoksia. Elämä oli aika paljon yksinkertaisempaa silloin, kun molemmat vielä opiskelimme ja saatoimme hyvin viettää koko päivän miehen "poikamiesboksissa" telkkua tuijottaen, välillä raahautuen läheiseen kebab-ravintolaan hakemaan ruokaa. :D Harrastimme toisinaan myös koko päivän tai jopa viikonlopun kestäviä leffamaratoneja.
Olemme molemmat melko velvollisuudentuntoisia ja työelämä on tuonut mukanaan vielä lisää velvollisuuksia korostaen varsinkin omaa pedanttia luonnettani. Olen aikamoinen suorittaja, joka haluaa optimoida ajankäyttönsä ja joka ahdistuu helposti, jos ei ole mitään omasta mielestäni järkevää tekemistä. Olisi kiva oppia taas nauttimaan yksinkertaisista asioista.
Noh, jos hyvin käy, ehkäpä palaamme viimeistään eläkeiässä taas pikaruoan ja leffamaratonien pariin.;) Toivon, että seuraavat kymmenen vuotta tuovat meille lisää elämyksiä, yhteisiä matkoja ja niitä pieniä yksinkertaisia nautintoja.
Kymmenen vuotta on mielestäni mennyt aivan hujauksessa. Olemme kasvaneet yhdessä parikymppisistä opiskelijoista jo lähes aikuisiksi (toivon, että emme ikinä aikuistu kokonaan). Vieläkin opimme toisistamme uutta eikä kyllästymisestä ole merkkejä, vaikka arki rullaakin hyvin samalla kaavalla. Toimiva arki onkin ehkä yksi suhteemme vahvuuksista.
Pienet asiat ovat elintärkeitä. Isommat tapahtumat, kuten yhteiset reissut, piristävät arjen keskellä. Matkalla ehtii keskittyä enemmän kumppaniinsa, kun pölynimuri ei huhuile siivouskaapissa, kauppareissu ei kiristä pinnaa eikä työpäivän jälkeinen väsymys paina.
En kirjoita Wienin reissustamme yksityiskohtaista matkakertomusta, koska edellisetkin ovat vielä kesken. Totean vain, että matka oli kaikin puolin todella onnistunut ja sää oli aivan mahtava. Joulumyyjäisiä oli tähän aikaan vuodesta runsaasti, ja löysimmekin kotiin vietäviksi ihania käsinmaalattuja lasisia joulupalloja, jotka ihme kyllä säilyivät ehjinä lentomatkasta.
Myyjäisten lisäksi kävimme mm. romanttisella hevoskärryajelulla, viinitastingissä, kuuden ruokalajin illallisella, harhailemassa Schönbrunnin linnan mailla, eläintarhassa sekä pikaisesti Prater-huvipuistossa. Maistoin myös ensimmäistä kertaa paahdettuja kastanjoita sekä punssia (omena- sekä appelsiinipunssia).
Muistelimme matkan aikana myös hieman menneitä. Totesimme olevamme kiitollisia siitä, että olemme saaneet reissata ja nähdä maailmaa yhdessä. Itse jäin vielä pohtimaan, miten paljon elämä onkaan muuttunut näiden kymmenen vuoden aikana ilman, että on tapahtunut mitään dramaattisia muutoksia. Elämä oli aika paljon yksinkertaisempaa silloin, kun molemmat vielä opiskelimme ja saatoimme hyvin viettää koko päivän miehen "poikamiesboksissa" telkkua tuijottaen, välillä raahautuen läheiseen kebab-ravintolaan hakemaan ruokaa. :D Harrastimme toisinaan myös koko päivän tai jopa viikonlopun kestäviä leffamaratoneja.
lauantai 21. marraskuuta 2015
Viiniralli Champagneen osa V - Vallée de la Marne
Lauantaipäivä Champagnessa ei alkanut lupaavasti. Söimme aamiaisen autossa läheisen Lidlin parkkipaikalla, minkä jälkeen ajoimme Epernayn keskustaan hakemaan aamukahvia. Sattumalta päädyimme juuri siihen kahvilaan, jonka tuotteet olivat ylihintaisia ja kahvi aivan vetistä. Tämä oli siis ainoa huono kahvilakokemuksemme Epernayssä; Boulangerie-patisserieiden kahvit olivat aivan erinomaisia. Nappasimme keskustasta vielä lounaspatongit mukaan ja jatkoimme matkaa kohti Marnen laaksoa, joka tunnetaan erityisesti Pinot Meunier -rypäleen viljelyalueena. Ensimmäisenä saavuimme Ayn kylään, jossa ihastelimme hetken Bollingerin taloa ja kävelimme viiniviljelmien lomassa.
Päivän pääkohde oli Hautvillersin kylä ja siellä Champagne G. Tribaut -talo. Hautvillers oli ehkäpä eniten turisteille suunnattu niistä kylistä, joissa vierailimme. Tämä johtuu varmasti siitä, että kylässä sijaitsee munkki Dom Pérignonin luostari ja hauta.
G. Tribaut -talossa oli jo runsaasti vierailijoita meidän saapuessamme. Siitä huolimatta saimme erinomaista palvelua mieheltä, jonka oletimme olevan talon isännän poika, perheyrityksestä kun oli kyse. Maistettuamme ensimmäiseksi talon Cuvée de Réserveä (40 % Chardonnay, 30 % Pinot noir, 30 % Meunier), olimme jo lähes varmoja, että tässä on meidän hääsamppanjamme. Cote des Blancs -alueen kirpsakoihin blanc de blancseihin verrattuna viini maistui omassa suussani tasapainoisemmalta ja monivivahteisemmalta. Sulhaseni halusi kuitenkin maistaa myös muita talon tuotteita ja saatuamme laseihimme Chardonnay-vetoista Rosé de Réserve -viiniä (80 % Chardonnay, 20 % Pinot noir), hän oli täysin myyty. Emme olleet suunnitelleet tarjoavamme Rosé-samppanjaa häissämme, mutta hetken neuvoteltuamme päädyimme siihen lopputulokseen, että tässä olisi meidän hääsamppanjamme. Olimme jo ennen matkaa sopineet, että ostamme hääsamppanjan heti, kun sopiva tulee vastaan, emmekä jää arpomaan liian pitkäksi aikaa, koska olisi täysin mahdotonta käydä jokaista viinitaloa läpi ja palata lopuksi sinne, mistä löytyi se täydellinen samppanja. Tartuimme siis tilaisuuteen ja ostimme mukaan kahdeksan laatikollista Rosé-samppista sekä lisäksi muutaman pullon talon muita samppanjoita omaan käyttöön. Päätökseemme saattoi vaikuttaa myös se, että tämä oli ensimmäinen samppanjatalo, jossa oli kissa lemmikkinä (koiria näkyi useammassa talossa).;)
Intopiukeana pakkasimme viinit autoon ja palasimme takaisin kylän parkkipaikalle syömään lounaspatonkeja. Hautvillersin kylässä kävimme lisäksi tutustumassa Dompan luostariin, jossa oli ilmeisesti häät alkamassa, joten emme voineet viipyä pitkään. Piipahdimme myös parissa maksullisessa tastingissä, mutta mikään ei (onneksi) vetänyt vertoja hääsamppiksellemme. Palasimme vielä takaisin G. Tribaut -taloon kysymään, josko olisimme päässeet tutustumaan myös heidän viinikellareihinsa, mutta valitettavasti kellarivierailu olisi pitänyt varata etukäteen. Tyydyimme siis kuvaamaan talon viinipensaita, joissa hääviinimme rypäleet ovat kenties joskus kypsyneet.
Vallée de la Marnessa vierailimme lisäksi Dameryn, Chatillon-sur-Marnen ja Verneuilin kylissä. Dameryn kylässä sijaitsevassa Champagne J. De Telmont -talosta löytyi loistava blanc de blancs, mutta hintatasoltaan kyseinen viini ei olisi soveltunut hääjuomaksi. Illalla palasimme Epernayn keskustaan nauttimaan matkan parhaasta illallisesta, josta kerroinkin jo Viiniralli Champagneen osa III -Epernay -postauksessa.
Tähän päättyi tarina hääsamppanjamme takana. Viinit ovat tällä hetkellä säilössä kellarissa odottamassa ensi vuoden syyskuuta. Viiniralli kuitenkin jatkui vielä, joten kirjoittelen pikkuhiljaa lisää postauksia aiheesta. Champagnessa vietimme vielä yhden kokonaisen päivän, kunnes jatkoimme matkaa kohti häävalkkareita.
![]() |
| Bollingerin hoodseja Ayn kylässä. |
Päivän pääkohde oli Hautvillersin kylä ja siellä Champagne G. Tribaut -talo. Hautvillers oli ehkäpä eniten turisteille suunnattu niistä kylistä, joissa vierailimme. Tämä johtuu varmasti siitä, että kylässä sijaitsee munkki Dom Pérignonin luostari ja hauta.
| Tervetuloa Hautvillersiin. |
G. Tribaut -talossa oli jo runsaasti vierailijoita meidän saapuessamme. Siitä huolimatta saimme erinomaista palvelua mieheltä, jonka oletimme olevan talon isännän poika, perheyrityksestä kun oli kyse. Maistettuamme ensimmäiseksi talon Cuvée de Réserveä (40 % Chardonnay, 30 % Pinot noir, 30 % Meunier), olimme jo lähes varmoja, että tässä on meidän hääsamppanjamme. Cote des Blancs -alueen kirpsakoihin blanc de blancseihin verrattuna viini maistui omassa suussani tasapainoisemmalta ja monivivahteisemmalta. Sulhaseni halusi kuitenkin maistaa myös muita talon tuotteita ja saatuamme laseihimme Chardonnay-vetoista Rosé de Réserve -viiniä (80 % Chardonnay, 20 % Pinot noir), hän oli täysin myyty. Emme olleet suunnitelleet tarjoavamme Rosé-samppanjaa häissämme, mutta hetken neuvoteltuamme päädyimme siihen lopputulokseen, että tässä olisi meidän hääsamppanjamme. Olimme jo ennen matkaa sopineet, että ostamme hääsamppanjan heti, kun sopiva tulee vastaan, emmekä jää arpomaan liian pitkäksi aikaa, koska olisi täysin mahdotonta käydä jokaista viinitaloa läpi ja palata lopuksi sinne, mistä löytyi se täydellinen samppanja. Tartuimme siis tilaisuuteen ja ostimme mukaan kahdeksan laatikollista Rosé-samppista sekä lisäksi muutaman pullon talon muita samppanjoita omaan käyttöön. Päätökseemme saattoi vaikuttaa myös se, että tämä oli ensimmäinen samppanjatalo, jossa oli kissa lemmikkinä (koiria näkyi useammassa talossa).;)
![]() |
| Champagne G. Tribaut. |
Intopiukeana pakkasimme viinit autoon ja palasimme takaisin kylän parkkipaikalle syömään lounaspatonkeja. Hautvillersin kylässä kävimme lisäksi tutustumassa Dompan luostariin, jossa oli ilmeisesti häät alkamassa, joten emme voineet viipyä pitkään. Piipahdimme myös parissa maksullisessa tastingissä, mutta mikään ei (onneksi) vetänyt vertoja hääsamppiksellemme. Palasimme vielä takaisin G. Tribaut -taloon kysymään, josko olisimme päässeet tutustumaan myös heidän viinikellareihinsa, mutta valitettavasti kellarivierailu olisi pitänyt varata etukäteen. Tyydyimme siis kuvaamaan talon viinipensaita, joissa hääviinimme rypäleet ovat kenties joskus kypsyneet.
![]() |
| Viinit pakattuna mukaan sekä Dom Pérignonin luostari. |
Vallée de la Marnessa vierailimme lisäksi Dameryn, Chatillon-sur-Marnen ja Verneuilin kylissä. Dameryn kylässä sijaitsevassa Champagne J. De Telmont -talosta löytyi loistava blanc de blancs, mutta hintatasoltaan kyseinen viini ei olisi soveltunut hääjuomaksi. Illalla palasimme Epernayn keskustaan nauttimaan matkan parhaasta illallisesta, josta kerroinkin jo Viiniralli Champagneen osa III -Epernay -postauksessa.
![]() |
| J. De Telmont -talon parkkipaikalla oli hauskasti esiteltynä samppanjan valmistukseen käytettävien rypäleiden päälajikkeet. |
Tähän päättyi tarina hääsamppanjamme takana. Viinit ovat tällä hetkellä säilössä kellarissa odottamassa ensi vuoden syyskuuta. Viiniralli kuitenkin jatkui vielä, joten kirjoittelen pikkuhiljaa lisää postauksia aiheesta. Champagnessa vietimme vielä yhden kokonaisen päivän, kunnes jatkoimme matkaa kohti häävalkkareita.
perjantai 20. marraskuuta 2015
Vitkuttelun jalo taito
Tässäpä taas katsaus juhlat.fi -palvelun tehtävälistaan eli mitä olisi pitänyt saada aikaan tähän päivään mennessä. Listan alkupää löytyy What´s next? -postauksesta. Luvassa siis kootut selitykset, miksi mitään ei ole tehty. ;)
Hääkakun tilaamme todennäköisesti juhlapaikan kautta, joten siitä sovitaan samalla kun lyödään lukkoon muu menu. Haluaisin käydä maistelemassa hääkakkuja konditorioissa, mutta tätä en ole vielä saanut aikaiseksi. Morsiuspuvun etsintä on todellakin aloitettu, mutta vielä ei ole onnistanut. Seuraavaksi suunnitelmissa olisi suunnata Love Birds -liikkeeseen. Viikonloput ovat jo lähes täynnä jouluun asti, joten hääpukukaupoille tulisi ehtiä työpäivän jälkeen. Jotenkin ei tunnu kovinkaan todennäköiseltä skenaariolta.;)
Mahdollisia häämatkakohteita ajattelimme bongata ensi vuoden alussa matkamessuilta. Musiikkia on suunniteltu sen verran, että dj on buukattu ja minulla on kännykässä sekä ipadillä muistilistat, joihin lisään kivoja biisejä aina, kun niitä satun kuulemaan. Mahdollisesta lauluesityksestä tulisi sopia hyvissä ajoin, mutta vielä ei ole kiire. Mitään erityistä ohjelmaa meidän häihin ei tule emmekä tarvitse tekniikkaa tai hääautoa. Hääyöpaikkaa olemme pohtineet, ja näillä näkymin yövymme Tornissa. En kuitenkaan uskalla varata huonetta vielä, koska odotan mahdollisia ensi vuoden tarjouksia.
Sulhasen puvulla ei myöskään mielestäni ole kiire, varsinkin kun sulhanen on kallistumassa vuokrapuvun puoleen. Kukat haluan tilata hyvissä ajoin, joten nyt voisi jo alkaa selvittämään kukkakauppojen hintatasoa sekä etsimään netistä suosituksia jne. Entäs sitten se tanssikurssi? Tuskinpa sentään.:D Jos päätämme tanssia häävalssin, harjoittelemme sen kotona ja toivomme, että yleisön joukossa ei ole tanssivirtuooseja paheksumassa kankipariskunnan performanssia. ;) Save the date -kortit onneksi hylkäsimme, koska tällä hetkellä tuntuu siltä, että energia ei todellakaan olisi riittänyt asian hoitamiseen ennen joulua. Lähetämme Save the datet sähköisenä vuoden alussa. Hääpaikkaamme ei oikeastaan tarvitse somistaa, mutta toki kynttilät, kukat, maljakot jne. tulisi hankkia. Olen ideoinut päässäni hääillallisen kattausta, mutta lopullinen visio syntyy varmasti vasta sitten kun paperituotteet, kuten menut, on suunniteltu ja pöytiin tulevat kukat päätetty.
Lievää prokrastinaatiota tuntuu olevan ilmassa, mutta uskon vahvasti löytäväni vielä jossain vaiheessa motivaation tehdä jotain konkreettista häiden suhteen. Ennen joulua en lupaa tekeväni mitään, koska joulu on oikeasti ihan kohta (järkyttävää...). Tämä on nyt varmaankin sitä hää-ähkyä, kun tuntuu siltä, että ei jaksa kiinnostua mistään häihin liittyvästä. Onneksi on vielä aikaa...
Hääkakun tilaamme todennäköisesti juhlapaikan kautta, joten siitä sovitaan samalla kun lyödään lukkoon muu menu. Haluaisin käydä maistelemassa hääkakkuja konditorioissa, mutta tätä en ole vielä saanut aikaiseksi. Morsiuspuvun etsintä on todellakin aloitettu, mutta vielä ei ole onnistanut. Seuraavaksi suunnitelmissa olisi suunnata Love Birds -liikkeeseen. Viikonloput ovat jo lähes täynnä jouluun asti, joten hääpukukaupoille tulisi ehtiä työpäivän jälkeen. Jotenkin ei tunnu kovinkaan todennäköiseltä skenaariolta.;)
Mahdollisia häämatkakohteita ajattelimme bongata ensi vuoden alussa matkamessuilta. Musiikkia on suunniteltu sen verran, että dj on buukattu ja minulla on kännykässä sekä ipadillä muistilistat, joihin lisään kivoja biisejä aina, kun niitä satun kuulemaan. Mahdollisesta lauluesityksestä tulisi sopia hyvissä ajoin, mutta vielä ei ole kiire. Mitään erityistä ohjelmaa meidän häihin ei tule emmekä tarvitse tekniikkaa tai hääautoa. Hääyöpaikkaa olemme pohtineet, ja näillä näkymin yövymme Tornissa. En kuitenkaan uskalla varata huonetta vielä, koska odotan mahdollisia ensi vuoden tarjouksia.
Sulhasen puvulla ei myöskään mielestäni ole kiire, varsinkin kun sulhanen on kallistumassa vuokrapuvun puoleen. Kukat haluan tilata hyvissä ajoin, joten nyt voisi jo alkaa selvittämään kukkakauppojen hintatasoa sekä etsimään netistä suosituksia jne. Entäs sitten se tanssikurssi? Tuskinpa sentään.:D Jos päätämme tanssia häävalssin, harjoittelemme sen kotona ja toivomme, että yleisön joukossa ei ole tanssivirtuooseja paheksumassa kankipariskunnan performanssia. ;) Save the date -kortit onneksi hylkäsimme, koska tällä hetkellä tuntuu siltä, että energia ei todellakaan olisi riittänyt asian hoitamiseen ennen joulua. Lähetämme Save the datet sähköisenä vuoden alussa. Hääpaikkaamme ei oikeastaan tarvitse somistaa, mutta toki kynttilät, kukat, maljakot jne. tulisi hankkia. Olen ideoinut päässäni hääillallisen kattausta, mutta lopullinen visio syntyy varmasti vasta sitten kun paperituotteet, kuten menut, on suunniteltu ja pöytiin tulevat kukat päätetty.
Lievää prokrastinaatiota tuntuu olevan ilmassa, mutta uskon vahvasti löytäväni vielä jossain vaiheessa motivaation tehdä jotain konkreettista häiden suhteen. Ennen joulua en lupaa tekeväni mitään, koska joulu on oikeasti ihan kohta (järkyttävää...). Tämä on nyt varmaankin sitä hää-ähkyä, kun tuntuu siltä, että ei jaksa kiinnostua mistään häihin liittyvästä. Onneksi on vielä aikaa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











