Hämmentynyt morsian mekkokaupoilla

Arvatkaas, mitä tein lauantaina? No sovitin ainakin kymmentä hääpukua! Päivä alkoi brunssilla Aleksin La Torrefazionessa (suosittelen), minkä jälkeen suuntasimme toisen kaason ja kahden ystävättäreni kanssa ensimmäiseen mekkoliikkeeseen eli Juhlapuku Bellaan. Koska kyseessä oli ensimmäinen kerta ikinä, kun sovitin hääpukuja, olin aluksi hieman pallo hukassa ja hämilläni. En ehkä oikein tunnistanut itseäni niin juhlaviin asuihin pukeutuneena ja olisin tarvinnut enemmän aikaa ja rauhallisemman paikan, jossa etsiä sitä sisäistä prinsessaani.;) Myyjän läsnäolosta tuli sellainen tunne, että pitäisi olla jo sovittamassa seuraavaa mekkoa, vaikka tämä ei varmasti ollut tarkoituksellista, vaan lähinnä omassa päässäni. En myöskään kuulu niihin naisiin, jotka innostuvat suunnattomasti häämekoista, joten minusta ei saatu irti yhtäkään riemun kiljahdusta tai kyyneltä.;) Olo oli siis lähinnä hieman vaivaantunut, mutta onneksi pääsin melko nopeasti yli alkujännityksestä. Jo pelkkä mekkojen määrä oli melko hämmentävää ja jopa hieman lannistavaa. Tuntui, että vaihtoehtoja oli liikaa ja lopulta valitsin sovitettavat puvut melko summamutikassa.

Yllä olevissa kuvissa on sama puku alushameella ja ilman sekä vyön kanssa. Juuri tällaista puolimerenneitomallista mekkoa olin alun perin ajatellut. Tosin tässä kyseisessä yksilössä oli omaan makuuni turhan avonainen selkä. Itse pidin mekosta enemmän alushameen kanssa ja ilman vyötä. Pitkillä ja kapeilla käsivarsilla varustetulle (pitäis varmaan alkaa taas treenaamaan niitä käsilihaksia...) sopii mielestäni hyvin tuollaiset hihat. Kaula-aukko olisi voinut olla hieman avonaisempi.

Pyysin sovitettavaksi pitsisiä merenneito- tai puolimerenneitomallisia mekkoja. Minulla oli oikeastaan vain yksi ehdoton kriteeri eli ei hihatonta pukua, mutta päädyin kuitenkin sovittamaan myös näitä "kainaloista nyittäviä" mekkoja, eivätkä ne olleet yhtään hullumpia. Hihaton olisi itseasiassa todella varteenotettava vaihtoehto, jos haluaisin käyttää häämekon kanssa boleroa. Näyttävien pitsihihojen kanssa bolero olisi liikaa. Muutamista malleista jouduin valitettavasti sovittamaan aivan liian suuria kokoja, joten oli hieman vaikea hahmottaa, miltä mekko oikeasti näyttäisi. Osa mekoista oli myös liian lyhyitä minulle.

Vasemmanpuoleisessa mekossa oli ihana selkä ja laahus. Keskellä sama mekko edestäpäin. Tämä oli ehkä loppujen lopuksi oma suosikkini Bellan mekoista, tosin helma olisi voinut asettua enemmän merenneitomallisesti. Sopivalla alushameella ja oikeanpituisella helmalla tästä puvusta voisi saada lähes täydellisen. Oikeanpuoleinen mekko oli kuvien perusteella sulhasen suosikki (ei, en ole taikauskoinen ;)), vaikka itse hieman arastelenkin noin tyköistuvaa mallia. Pitsibolero oli kiva, mutta hieman liian iso.

Sovitin Bellassa myös rennompaa, kauniisti laskeutuvaa pitsimekkoa boleron kanssa sekä paria a-linjaisempaa versiota, joista ihastuin varsinkin tuohon tyllihelmaiseen mekkoon.

Bellan jälkeen yritin päästä sovittamaan Lovebirds-liikkeen käytettyjä hääpukuja, mutta meitä ennen oli kaksi seuruetta ja meillä oli alle tunti aikaa, joten jouduin valitettavasti luovuttamaan. Olin varannut ajan myös Zazabellaan, jossa pääsinkin sovittamaan vielä kuutta mekkoa. Zazabellasta löytyi ihana samppanjan värinen pitsimekko, mutta hinta oli täysin budjettini ulkopuolella ja mekko oli ehkä hieman liian prinsessamainen minulle (paljon blingiä). Mekon malli sen sijaan oli lähes täydellinen kropalleni; helma lähti laskeutumaan juuri oikeasta kohdasta. Lopuksi päätettiin etsiä vielä jotain täysin kriteereistäni poikkeavaa sovitettavaksi ja ihastuinkin yllättäen a-linjaiseen pitsittömään mekkoon. A-linja on todella armollinen kropalle ja peittää myös niitä vähemmän imartelevia kohtia.

Minulla ei missään nimessä ollut tarkoituksena ostaa vielä pukua, vaan saada parempi mielikuva siitä, millainen malli sopii minulle parhaiten. Ystäväni pitivät a-linjaisista mekoista, mieheni kaikkein tyköistuvimmasta merenneitomallista ja itse kallistun ehkäpä puolimerenneitoon tai a-linjaiseen. Olen vieläkin niin fiksaantunut ajatukseen pitsisestä puolimerenneitomekosta, että en tiedä kykenenkö ostamaan a-linjaista, vaikka se pukisikin minua paremmin. Suuntaan siis ehdottomasti vielä uudestaan mekkokaupoille. Ja vaikka minusta ei kuoriutunutkaan luontaista hääpukumallia, niin olipa meillä silti todella kiva päivä, joka jatkui vielä pitkään puotien sulkeuduttua.:)