perjantai 24. helmikuuta 2017

Take my hand, take my whole life, too

Illallisen loppupuolella Keltaiseen saliin oli tuotu kauniinsävyisiä juhlavaloja luomaan tunnelmaa ja kakku sekä kahvit oli korjattu pois. Seuraavaksi olisi vuorossa häävalssi. Jännitin tanssimista etukäteen ja pari viikkoa ennen häitä stressasin sitä, että emme olleet harjoitelleet valssia yhdessä. Onneksi ei tarvittu kuin parit harkat huomataksemme, että kyllä tämä sujuu ihan tarpeeksi hyvin. Tanssin vuoron tullessa, en enää oikeastaan muistanut edes jännittää. Laahukseni ei oikein pysynyt ylhäällä, joten vähän piti varoa, etten astunut sen päälle, mutta muuten kaikki meni hienosti. Häävalssimme oli Elvis Presleyn Can´t help falling in love.

Häävalssin jälkeen minä tanssin isäni kanssa ja sulhanen äitinsä kanssa Johann Straussin Vienna Waltzin. Sitten vaihdettiin taas tanssipartneria ja minä tanssin sulhasen isän kanssa ja sulhanen minun äitini kanssa Elton Johnin Can you feel the love tonight -kappaleen. Valssahtavia kappaleita olimme valinneet yhteensä viisi, joihin lukeutuivat edellä mainittujen lisäksi Dean Martinin That´s amore ja Stellan Vie mua. Mielestäni häissämme oli tarpeeksi perinteiseen valssaamiseen sopivia kappaleita, jotta kaikki halukkaat pääsivät paritanssien pyörteisiin, mutta menevämmästä meiningistä nauttivat eivät täysin tylsistyneet. Seuraavaksi alkoikin vähän menevämpi musiikki, mikä ei iloksemme pysäyttänyt edes vanhempia vieraita, mutta tästä lisää myöhemmin. :)

Kaikki postauksen kuvat ovat Henri Juvosen ottamia. Ethän kopioi kuvia.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Hääillallinen osa III - ohjelma

Hääjuhlassamme puheet pidettiin pääruoan jälkeen ennen kakkukahveja. Olimme pyytäneet puheenpitäjiä ilmoittautumaan etukäteen toiselle kaasolle, mutta myös ex tempore -puheet sallittiin. Näitä tulikin jopa kolme kappaletta, kun mieheni isovanhemmat ja eräs ystäväni innostuivat lausumaan muutaman sanan. "Viralliset" puhujat olivat sulhasen isä, kaasot sekä sulhasen äiti. Kaikki puheet olivat mielestäni oikein onnistuneita ja hauskoja. Kaasoni mm. lukivat pätkiä blogistani! Suurin osa häävieraista eivät tienneet blogin olemassaolosta ja kukaan ei minulta jälkeenpäin kysellyt asiasta, joten tämä kohta puheesta saattoi mennä vierailta vähän ohi.





Viimeisen ohjelmanumeron aika koitti, kun vieraat olivat hakeneet kahvit ja kakun. Olin tehnyt miehelleni power point -esityksen kuvistamme vuosien varrelta. Esityksen taustalla soi Jason Mrazin I´m yours.























Esityksen jälkeen mieheni piti vielä minulle puheen. Puheen, kuten kuvaesityksenkin pääsanoma taisi olla se, kuinka paljon olemme vuosien varrella kasvaneet ja kokeneet yhdessä ja kuinka kumpikin odottaa innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. :)





















Mielestäni häissämme oli juuri sopivasti ohjelmaa illallisen aikana. Pääasia kuitenkin oli, että vieraat saivat nauttia ruoasta rauhassa ja jutella keskenään. Jos muistan oikein, illallinen kesti kokonaisuudessaan aika tasan kolme tuntia (klo 18-21). Pysyimme siis yllättävän hyvin laatimassani aikataulussa, vaikka ei sillä ollut tässä vaiheessa enää väliä. Power point -esityksen onnistuminen vähän jännitti etukäteen, mutta onneksi musiikki kuului ja oli synkassa esityksen kanssa.

Jos jotain olisi pitänyt tehdä toisin hääillallisen suhteen, niin olisin yrittänyt käydä kaikissa pöydissä juttelemassa vieraiden kanssa illallisen aikana (nyt keskityin lähinnä kaveripöytiin) ja varmistanut, että kaikki vieraat ovat pöydissä ennen kuvaesityksen alkua (äitini oli naistenhuoneessa esityksen ajan). Ehkä myös vähän hätiköimme eteenpäin ohjelmassa, joten olisin ottanut vielä iisimmin ja antanut illan soljua eteenpäin omalla painollaan. :)

torstai 2. helmikuuta 2017

Hääillallinen osa II - ruoka ja juoma

Seuraavaksi päästäänkin kuolaamaan herkullista hääillallistamme. Meille oli hääsuunniteluiden alusta asti selvää, että pääruoka tarjoiltaisiin pöytiin. Mietteitäni pöytiintarjoilun/buffetin eroista ja eduista voit lukea Pöytiintarjoilu vs. buffet -postauksesta.

Alkuruokana tarjoiltiin herkullista kurpitsakeittoa, johon oli mukavana yllätyksenä lisätty pieni sienipiiras. Keiton kanssa nautittiin Rheingausta tuomaamme Toni Jost -talon rieslingiä (Riesling Qualitätswein trocken).






Vieraamme saivat valita kahdesta pääruokavaihtoehdosta. Lihavaihtoehtona oli Anguksen rintaa ja saksanhirven fileetä puikulaperunamuffinin, papu-pekonin sekä karpalo-konjakkikastikkeen kera. Kalan ystävät saivat nauttia pintasavustettua Puruveden siikaa lehtipinaatti-perunapaistoksen, mädin ja kuohkean rapukastikkeen kera.

Itse olin aluksi varma, että haluan liha-annoksen, mutta toisaalta olisi ollut järkevää ottaa eri annos kuin minkä sulhaseni valitsi, jotta olisimme päässeet maistamaan molempia. Päädyin kuitenkin lihaan, mikä olikin herkullista, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna kala-annos olisi ehkä kuitenkin ollut kevyempi. Nimittäin yksi asia, mikä jäi pikkuisen harmittamaan, oli se, että kaiken jännityksen keskellä en tuntenut nälkää oikeastaan koko päivänä ja cocktailpalojen sekä keiton jälkeen pääruoasta ei uponnut kuin murto-osa. Sen sijaan, että olisin yrittänyt väkisin ahtaa ruokaa vatsaani, keskityinkin lopulta siihen, että maistoin jokaista komponenttia ajatuksella. Saksanhirvi oli oma suosikkini annoksessa. Todella herkullista! Annokset olivat kyllä melko suuria, enkä ollut ainoa, joka ei onnistunut tyhjentämään lautastaan.





Liharuoan kanssa nautittiin Chateau Fontesteau (Cabernet Sauvignon, Merlot) punaviiniä. Lisäsimme juomalistaan, jonka olimme painattaneet menun taakse, myös loppuillaksi tarkoitetut oluet (Rekolan panimon Fiskarin vehnä ja Amerikan serkku) siltä varalta, että joku vieraista juo ruoan kanssa viinin sijasta mieluummin olutta.

Kirjoitan illallisen aikana järjestetystä ohjelmasta erillisen postauksen, joten hypätään tässä vaiheessa vielä puheiden yli ja suoraan jälkiruokaan eli hääkakkuumme, joka oli valmistettu toiveidemme mukaan. Valkosuklaalastuilla koristeltu passionhedelmä-valkosuklaamoussekakku oli sulhasen visio ja mielestäni se toteutettiin hienosti. Theronin leipomosta itseasiassa soitettiin meille hääviikolla ja kysyttiin vielä yksityiskohtaisemmin toiveistamme. Käsityönä tehdyn puisen kakunkoristeen tilasin kotimaiselta PS Puistolta.









Kakunleikkaus meni mallikkaasti, vaikka vieraille ja itse hääparillekin taisi jäädä epäselväksi, kumpi polkaisi ensin. :D


Kakun kanssa juotiin kahvit ja jokainen vieras sai valita mieluisen avecin buffasta. Sulhanen kertoi avec-buffan idean vieraille ja muisti mainita, että tarkoituksena ei siis ole jättää omaa puolisoa buffaan ja valita uutta avecia tilalle. ;)




Tähän loppuun vielä yksi lempikuvistani, joka minulla on myös läppärilläni taustakuvana. Harmi, että en voi näyttää muikeita ilmeitämme. :D


Vaikka meillä oli ennen häitä ongelmia cateringin kanssa, henkilökunta hoiti hommansa tyylikkäästi ja ammattitaidolla. Ruoka oli herkullista ja illallinen sujui erinomaisesti. :)

Kaikki kuvat ovat Henri Juvosen ottamia. Ethän kopioi kuvia.