Minun arkipäiväni

Kello herättää klo 6.30-6.40. Torkutan vähintään 10 minuuttia, usein 20. Viimeistään seitsemältä kampean itseni sängystä ylös ja huojun unenpöpperöisenä yläkertaan. Pesen kasvot ja hampaat, meikkaan ja suoristan hiukset. Palaan takaisin alakertaan valitsemaan vaatteita.

Philipsin sarastusvalo herättää arkiaamuisin.

Puettuani palaan keittiöön ja mittaan kaurapuuron kulhoon. Puuron valmistuessa mikrossa, ruokin kissan. Lisään puuron joukkoon esim. pakastemustikoita/-puolukoita ja pari lusikallista turkkilaista jogurttia.

Jos aamiaisen jälkeen jää aikaa, siivoilen keittiötä, lisään vähän enemmän silmämeikkiä ja putsaan vaatteet kissankarvoista (pieni osa Karvakamua kulkee aina mukanani ;)). Noin klo kahdeksan maissa heitän ulkovaatteet päälle, nappaan laukkuni eteisen pöydältä ja kiiruhdan (yleensä vähän viime tingassa) bussipysäkille, joka on onneksi lähes kotiamme vastapäätä.

Seuraava reilu tunti kuluu yhdistelmässä bussi-metro-bussi. Toisinaan jaksan keskittyä työasioihin matkan aikana, mutta usein vastailen myös esim. edellisen illan WhatsApp/mese-viesteihin ja luen blogeja sekä metrossa kaupunkilehden. Jos olen myöhään liikkeellä, saatan hakea cappuccinon matkan varrelta.

Take away -kahvi kuuluu arjen pieniin luksushetkiin.

Töissä avaan ensimmäisenä tietokoneen ja aikataulun salliessa suuntaan kahvihuoneeseen aamukahville. Työpäivien sisältö vaihtelee kovasti. Toisinaan joutuu aikatauluttamaan päivän tarkasti ja toisinaan saa viettää koko päivän rauhassa tietokoneella. Pystyn hyvin pitkälle suunnittelemaan itse työpäivieni sisällön, mutta toki kokoukset, seminaarit ja opiskelijoiden ohjaus rytmittävät viikkoa.

Lounasta syön klo 11-12 maissa. Lopetan työt noin klo 17, jolloin olen kotona klo 18 jälkeen. Mieheni on nykyään lähes aina ennen minua kotona, joten hän hoitaa Karvakamun ruokkimisen. Tämä on todella akuutti toimenpide, koska kissa pyörii kahdeksikkoa jalkojen ympäri, eikä päästä henkilökuntaa yksin edes vessaan ennen kuin hänet on muonitettu. :D Jos menemme yhdessä kuntosalille heti töiden jälkeen, niin olemme kotona vasta seitsemän - puolen kahdeksan maissa. Sitten vielä ruokakaupassa käynti, ruoan valmistus ym. kotihommat. Klo 21 alan yleensä jo valmistautua nukkumaan menoon ja yritän olla unten mailla viimeistään puoli yhdeltätoista.

Urheilu pitää pään ja kehon kunnossa.

Arkipäiviin ei jää paljoa ns. omaa aikaa, lähinnä pitkistä työmatkoistani johtuen. Parisuhdeaikaa on kuntosalilla käynnin lisäksi hetki sohvalla kivan tv-ohjelman parissa ja myös ruoan valmistaminen yhdessä, josta olen alkanut pitämään yhä enemmän. Tietokonetta en kotona yleensä enää avaa, vaan selaan ipadia/kännykkää (liikaakin).

Tofuwokkia päivällisenä.

Viikonloput ovat hyvin vaihtelevia. Toisinaan on ohjelmaa jo heti aamusta alkaen ja toisinaan hiljaisempia viikonloppuja, jolloin ehtii touhuta kotona, hoitaa rästihommia, kirjoittaa blogia ja ihan vain olla. Huomaan usein kasaavani liikaa paineita kahdelle vapaapäivälle. Pitäisi muka ehtiä tehdä niin paljon, mutta itse levolle, mikä kait on se viikonlopun pointti, en malttaisi ottaa aikaa.

Viikonloppuaamuihin kuuluu vähän kivempi aamiainen.

Toimiva arki on mielestäni todella tärkeätä, koska sitähän tämä elämä suurimmaksi osaksi on. Tällä hetkellä omassa arjessani rasittaa eniten pitkät työmatkat, mutta toivottavasti tähän tulee jossain vaiheessa muutos.

Koska tykkään kovasti lukea tällaisia Päivä kanssani -tyylisiä postauksia, haastan myös muut bloggaajat kertomaan ihan tuiki tavallisesta arkipäivästään. :)