Hääpäivän alku - kaunistautumista kotona

Hieman heikosti nukutun yön jälkeen heräsin samoihin aikoihin sulhasen kanssa joskus ennen kahdeksaa. Olisin todella halunnut nukkua hyvin, mutta valitettavasti tällaiset asiat eivät ole omasta tahdosta kiinni. Näin jälkeenpäin täytyy todeta, että väsymys vaivasi oikeastaan ainoastaan siihen asti kunnes pääsimme lähtemään kotoa. Sen jälkeen adrenaliini ja kaikki se uusi, ihana ja jännittävä, mitä päivä toi tullessaan, pitivät huolen jaksamisesta.

Hääaamun brunssi á la hermostunut morsian.

Kävin suihkussa ja pakkasin vielä loput kosmetiikat hääyölaukkuuni. Sulhanen lähti keskustaan kahdeksan jälkeen ja vei samalla laukkuni mukanaan Lilla Robertsiin. Seuraavaksi aloin tärisevin käsin valmistamaan brunssia. Siskoni saapui yhdeksän maissa ja auttoi minua brunssin kanssa. Söimme ja nautimme samalla pienen pullon samppanjaa. Laitoin myös Spotifystä soittolistan pyörimään taustamusiikiksi. Kaason kanssa juttelu ja rauhoittava musiikki (+ samppanja) tekikin tehtävänsä ja kun meikkaaja ja kampaaja saapuivat klo 10 maissa, olin jo huomattavasti rauhallisempi.

Lähtötilanne.

             
Aloitimme minun kampauksestani, koska lisäkkeiden kiinnittämisessä meni jonkin aikaa. Minulla kävi ihan mieletön tsägä, koska lisäke oli täysin samanvärinen kuin hiukseni. Olimme koekampauksessa valinneet lisäkkeen vertailemalla "näytetupsuja" omiin hiuksiini, mutta en olisi uskonut, miten täydellisesti lisähiukset lopulta sulautuivat omiin hiuksiini, jotka oli värjätty reilu viikko ennen häitä Uudenmaankadun Q-hairissa. Lisäkkeet kiinnitettiin jonkinlaisella liimalla, mikä kesti kyllä todella hyvin häät ja lähes koko häämatkan. Matkan loppuvaiheessa pari suortuvaa lähti itsestään ja loput poistin itse ennen töihin paluuta.

Making of.

        
Jossain välissä myös kaaso R saapui paikalle taksilla suoraan lentokentältä. Kampauksen aikana sain käsiini kaasojeni väsäämän polttarikirjan, joka oli kyllä aivan hulvattoman hauska. :D Myös kaasoille tehtiin meikit ja kampaukset. Oman meikkini vuoro oli viimeisenä. Yritin jokaisessa mahdollisessa välissä syödä jotain pientä, jotta en nääntyisi nälkään ennen hääillallista. Olin ostanut mm. pähkinöitä naposteltavaksi sekä proteiinijuoman, joka oli tarkoitus ottaa mukaan, mutta se unohtui ja olisi ollut myös tarpeeton, koska nälkä ei päässyt yllättämään missään vaiheessa päivää.

Hunnun kiinnitys.

         
Olimme tässä vaiheessa vielä tosi hyvin aikataulussa, koska mekon pukemiseen jäi yli puoli tuntia. Mutta sepä ei ihan riittänytkään. Yritimme kiinnittää rintaliivejäni mekon liivinvartijoihin sillä seurauksella, että mekko ei mennyt enää kiinni ja rintaliivit nousivat liian ylös. Lopulta päätimme jättää liivinvartijat kokonaan käyttämättä. Laahuksen kiinnittäminen ylös aiheutti myös melkoista sekoilua. Heidi oli täysin selvästi näyttänyt minulle, miten laahus kiinnitetään, mutta jostain syystä emme löytäneet kiinnityslenkkiä. Taksi odotti jo ulkona, joten päätimme kantaa laahuksen kädessä. Taksissa totesimme, että lenkki oli varmasti se, minkä kaasoni oli heti ensimmäiseksi bongannut laahuksesta, mutta itse luulin kyseessä olevan vain helman eri kerrosten kiinnityslangan. Eipä sillä, käytimmekö oikeaa lenkkiä, ollut mitään merkitystä ja loppuillasta minulla oli itseasiassa henkilökohtainen laahuksenpitelijä tanssilattialla. ;) Kaikessa hässäkässä meinasin unohtaa lisätä hajuvettä (kuka tätäkään olisi huomannut??) ja pihan ovi oli jäädä lukitsematta. Vanhempani olivat tulossa meille noin tunnin sisällä siitä, kun lähdimme, joten avoimet ovetkaan ei olisi ollut katastrofi. Nyt tuntuu tosi hassulta, miten paljon kiinnitin huomiota yksityiskohtiin vielä tässä vaiheessa. :D

Sari loihtii upeaa silmämeikkiäni.

        
Hieman kello kahden jälkeen lähdimme taksilla kotimme pihasta kohti Lilla Roberts -hotellia. Taksissa vielä kelasin, että mitäköhän kaikkea unohdimme, kunnes tajusin, että olemme tosiaan menossa Helsingin keskustaan, mistä varmasti voi ostaa kaiken tarvittavan. Mitään ei kyllä oikeasti unohtunut. Mieheni näkeminen ja valokuvaus rauhoittivat minua huomattavasti ja meillä oli todella mukavat pari tuntia kaasojen, bestmanin ja valokuvaajan kanssa. Pieni mutka tuli vielä matkaan ennen kuin pääsimme itse juhlapaikalle. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Kaasoilla oli kauniit samppanjansävyiset mekot.

Haluan vielä kiittää Sari Rannikkoa ja Heidi Launosta upeista meikeistä ja kampauksista sekä mukavasta seurasta. Mielelläni suosittelen heitä morsiamille, joilla on vielä kampaaja ja meikkaaja hakusessa.