Miltä nyt tuntuu?

Ennen kuin menen yksityiskohtaisemmin hääpäivän tapahtumiin, haluan kertoa häiden jälkeisistä fiiliksistä. Meidän häistähän on, uskomatonta kyllä, kohta jo kuukausi aikaa!

  Kotona on taas viihtynyt häämatkan jälkeen.

                                        
Heti häiden jälkeisenä aamuna totesimme tuoreen aviomieheni kanssa, että vaikka monesti olemme kuulleet, että naimisiin meno ei oikeasti muuta mitään, oli silti jotenkin erilainen ja erityinen olo. Minulla tuo olo on osittain jatkunut vielä arkeen paluun jälkeen ehkä senkin takia, että sukunimen muuttuminen ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat säännöllisesti muistuttaneet, että jokin on toisin. Lisäksi se, että mieheni kutsuu minua vaimoksi, tuntuu edelleen kivalta vatsanpohjassa.

Osa onnittelukorteista.

                                         
Olen miettinyt aika paljon hääpäivää. Kaikki meni hämmästyttävän hyvin, mutta koska kyseessä oli tosi iso asia, yksityiskohdat ovat luonnollisesti pyörineet mielessä. Osittain on ehkä pientä haikeuttakin ilmassa siitä, että nuo kauniit juhlat ovat nyt takanapäin. Toisaalta olen myös helpottunut, koska stressiltäkään ei häitä suunnitellessa pysty välttymään. Minulla on todella paha taipumus ylianalysointiin, joten olisin voinut jopa arvata, että hääpäivä tulee vatvottua läpi jokaiselta kantilta. Mutta lopputulema onneksi on, että meillä oli tosi hieno päivä, jota voimme hyvillä mielin muistella jatkossa.

I love syksy.

Häämatkalta palattuamme olen nauttinut arjesta taas ihan uudella innolla. Rakastan syksyä, joka aiheuttaa minussa aina jonkinlaisen sisustusvimman. Häiden jälkeen teki myös mieli karsia tavaroita, vaikka meille ei jäänytkään röykkiöittäin hääkrääsää nurkkiin lojumaan. Itseasiassa käytin häistä jääneitä valokuvakehyksiä ja muuta rekvisiittaa kodin sisustamiseen.

Purkki herkkubuffasta ja pullonkorkit pöytäkoristeista.

                                        
Haluan nauttia nyt mahdollisimman paljon kotona olosta myös sen takia, että aika tasan kuukauden päästä lähden töihin Argentiinaan ja palaan vasta vähän ennen joulua. Syksyiset koti-illat aviomiehen kanssa sohvan nurkassa ovat siis todella tervetulleita, sillä ikävä tulee olemaan kova.

Täydellinen häälahja hyvän kahvin ystäville.

                                         
Olen miettinyt myös sitä, miltä häiden jälkeen "kuuluisi" tuntua. Osa morsiamista leijuu vaaleanpunaisessa rakkauden kuplassa vielä pitkään häiden jälkeen. Osa potee hää-ähkyä, jolloin mikään häihin liittyvä ei voisi enää vähempää kiinnostaa. Osa jopa masentuu kun pitkään suunniteltu päivä on yhtäkkiä ohi ja tuntuu siltä, että ei ole enää mitään, mitä odottaa. Osa jatkaa arkea niin kuin ennenkin. Olenkin tullut siihen aika itsestään selvään lopputulokseen, että tässäkään asiassa ei ole väärää tapaa niin kauan kuin ei tosissaan kadu naimisiinmenoa. ;)

Olisi kiva kuulla, miten muut jo häitään viettäneet ovat kokeneet häiden jälkeisen ajan? Ainiin, yksi asia, miltä ei näköjään pysty välttymään, on häiden jälkeinen sairastuminen. Mies (ja kissa!) olivat kipeinä viime viikolla ja itse olen kantanut kaktusta kurkussa koko tämän viikon. Huomenna olisi tarkoitus ajaa Fiskarsiin lähiruokamarkkinoille, joten toivon, että olo on silloin jo parempi.

Kivaa viikonloppua! Lupaan, että seuraavaksi päästään itse asiaan eli hääpäivään. :)

P.S. Blogger on jostain syystä hävittänyt hääblogilistani tuosta sivupalkista. Sairaan ärsyttävää, mutta yritän korjata asian asap.