Viime viikolla olinkin poikkeuksellisen aktiivinen hääjärjestelyiden suhteen. Alkuviikosta koin pari huonosti nukuttua yötä, kun yhtäkkiä ymmärsin, miten vähän aikaa meidän häihin oikeasti on (Kolme kuukautta!!). Missään nimessä en haluaisi stressata häitämme, koska haluaisin liittää niihin pelkästään tai ainakin enimmäkseen positiivisia tunteita. Siispä ryhdyin toimeen, koska mikään ei auta stressiin niin hyvin kuin se tunne, että tekee jotain asian eteen, edes pieniä juttuja.
Lähetin juhlapaikkaamme sähköpostia ja kyselin mm. uutta tarjousta muokatusta menusta sekä mahdollisuutta muokata hääkakkua haluamaamme suuntaan. He eivät ole vieläkään vastanneet mitään, mutta toivottavasti tässä lähiaikoina saadaan hääillallisemme menu vahvistettua. Häävieraiden osoitteita olin alkanut keräämään Word-tiedostoon jo jonkin aikaa sitten, mutta viime viikolla vihdoin opettelin, miten Wordissa saa aseteltua osoitteet niin, että ne on helppo printata valmiille tarra-arkeille. Minulle käy melko usein niin, että ehdin pitkään angstailla jotain ongelmaa ja sitten se ratkeaa kuin itsestään. Niin kävi nytkin. Avasin suuni ja kysyin työkaveriltani, tietääkö hän, miten tarra-arkeille printataan. Hänelläpä sattui olemaan valmis ohje tähän eli en joutunut edes katsomaan mitään Youtube-opetusvideoita aiheesta.
Tarra-arkit ja kirjekuoret ostin Sinellistä. Bongasin Huntua ja hattaraa -blogista ihanat helmiäiskirjekuoret, jotka Luraish oli tilannut Sinellin verkkokaupasta. Verkkokaupan tarjontaan tutustuttuani päätin hankkia kullanväriset helmiäiskuoret. Noh, Simonkadun myymälästä oli tietenkin juuri nämä loppu, mutta hyvä niin, koska löysin toiset vielä paremmin meidän häiden sävyihin sopivat. Postimerkitkin löytyivät samalla reissulla Suomalaisesta kirjakaupasta. Sunnuntaina liimailin viivoittimen avustuksella osoitetarroja kirjekuoriin. Itse kutsut enää puuttuvat, mutta nekin alkavat jo olla hyvällä mallilla. Paljastan kutsujen lopullisen ulkonäön vasta sitten, kun vieraamme ovat saaneet ne.
Viikonloppuna suuntasin kauppoihin etsimään alusvaatteita hääpuvun alle sekä hääkenkiä ja -laukkua. Kengät ja laukun löysinkin, mutta sen jälkeen ei ollutkaan enää varaa alusvaatteisiin, joten pitää odottaa seuraavaan palkkapäivään (mikä on onneksi ihan kohta). ;) Kenkien suhteen tuli itse asiassa sekoiltua vähän turhan paljon, mutta kirjoitan tästä ihan oman postauksen. Ihan vaan vinkkinä muille morsiamille, että ennen kuin ostatte useamman sadan euron arvoisia kenkiä, varmistakaa, että ne pystyy tarvittaessa palauttamaan!
Sulhaseni oli lauantaina töissä, joten ostoksistani innostuneena päätin uskaltautua sovittamaan hääpukuani yksin ilman avustusta. Kissan tosin heitin pihalle siksi aikaa, jotta ei roiku kynsillään kiinni laahuksessani. ;) Sainkin mekon ihan helposti päälleni. Siitä tosin karisi jonkin verran paljetteja ja muuta blingiä. Varmaankin pukupussissa jääneet kiinni toisiinsa ja irronneet sen takia... Mekko näytti kuitenkin edelleen hyvältä ja varmasti on oikein mieluinen sitten, kun pienet korjaustyöt on tehty. Huntua jäin vielä miettimään, koska mekkoni selkä olikin avonaisempi kuin mitä muistin. Minulla on yksi huntu lainassa, mutta en ole varma, sopiiko se mekkoni tyyliin. Pitsihuntuja voisin siis käydä vielä katselemassa hääpukuliikkeissä.
Tällainen hääpainotteinen viikko siis takana. Toivoisin, että saisimme hääkutsumme postiin tällä viikolla. Sen jälkeen onkin enää melko pientä järjesteltävää jäljellä (tai niinhän minä kuvittelen ;)).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti