Viinirallin loppumetrit - Reinin jokilaakso

En kyllä olisi uskonut, että viime kesän reissumme taltioiminen postauksiin kestäisi vuoden... Mutta viimeistä viedään! Champagnesta jatkoimme matkaa takaisin Saksan puolelle. Halusimme nähdä kauniin Reinin jokilaakson ja napata samalla häävalkkarit matkaan.

Valitettavasti ehdimme viipyä Reinin jokilaaksossa vain pari päivää; pidempäänkin olisimme viihtyneet ja ehdottomasti palaamme vielä jonain päivänä. Tukikohtanamme toimi suloinen Rudesheimin kylä. Majatalomme oli oikein miellyttävä perinteinen gasthaus. Tosin täytyy antaa hieman "kritiikkiä" siitä, että kylppäriimme oli päässyt luikahtamaan aivan jumalattoman kokoinen hämähäkki. En tunnusta pelkääväni hämähäkkejä, mutta väsyneenä pitkän päivän jälkeen massiivinen spider bro oli minulle se viimeinen pisara, mikä kaatoi kupin. Nukuin siis ensimmäisen yön todella huonosti, koska kuvittelin koko ajan, miten kahdeksanjalkainen kaveri hiippailee yön pimeydessä sänkyymme. Aivan naurettavaa, mutta minkäs teet. :D Näin myöhemmin samanlaisia hämähäkkejä myös kaupungilla. Jokilaakso on varmaankin niin kosteata aluetta, että ötököitä riittää. 

Muita huonoja puolia en Rudesheimistä löytänyt. Kylän lukuisista viinituvista sai ostettua hyvää valkkaria noin kahden desin annoksina ja lähes puoli ilmaiseksi. Auttaa pahimmankin araknofoobikon hermoihin. ;) Varsinkin joen rannassa sijaitsevat pienet värivaloilla koristellut viinikojut olivat tunnelmallisia. Riesling on yksi omista suosikeistani ja myös Reinin jokilaakson suosituin rypäle.

Kylässä vieraileville suosittelen todella lämpimästi viinipeltojen yläpuolella kulkevaa köysirataa. Maisemat matkan varrella ovat käsittämättömän upeat ja ylhäällä odottaa Saksan yhtenäisyyden muistomerkin lisäksi viinikoju, josta saa ostettua sitä edellä mainittua herkullista Rieslingiä. ;)

 

Viiniä ei suinkaan joudu juomaan muovimukista, kuten Suomessa, vaan panttia vastaan saa ihan oikean viinilasin. Tuona hetkenä toivoin taas kerran, että Suomessakin olisi hieman kehittyneempi viinikulttuuri...

Vaikka saimme hyvää palvelua Ranskassakin, Saksalaiset olivat jotenkin vielä innokkaampia kertomaan viineistään ja maistattamaan ties mitä aarteita. Ehdimme vierailla Robert Weilillä sekä Prinz von Hessenillä ennen kuin suuntasimme Toni Jostille hakemaan hääjuomiamme.

Robert Weilillä.

Varsinkin Prinz von Hessenillä saimme aivan erinomaista palvelua. Miellyttävä vanhempi rouvashenkilö toi meille maistettavaksi viinin toisensa jälkeen, esitteli meille tuotantotiloja sekä kellaria ja kutsui vielä illaksi syömään. Harmi, että tiukan aikataulun takia emme pystyneet palaamaan Johannisbergiin.

Olimme päättäneet jo ennen matkaa, että haemme häävalkoviinimme Toni Jostilta. Olimme maistaneet heidän Rieslingiä viimeksi Saksassa reissatessamme ja ihastuimme ikihyviksi.

Viinirinteet ovat Euroopan mittakaavassa ennätys jyrkkiä.

Toni Jostin talo sijaitsee kauniissa Bacharach kylässä, missä pääsee ihastelemaan lukuisia ns. "timber-frame -taloja". Meidät vastaanottanut pariskunta (luultavasti omistajia) oli ehkä hieman sisäänpäin kääntyneempiä kuin aikaisemmissa paikoissa, mutta hyvin ystävällisiä kuitenkin.

Näin oli häävalkkaritkin pian jo pakattu paksiin ja seuraavana päivänä jouduimmekin jo jatkamaan matkaa kohti kotia. Viinirallimme meni kaiken kaikkiaan todella sujuvasti, eikä suurempia yllätyksiä tullut vastaan. Puolivakavissamme mietimme, jospa olisimme käyneet vielä tänä kesänä Italiassa hakemassa hääpunkut, mutta hylkäsimme ajatuksen lyhyen kesäloman takia. Suosittelen lämpimästi reissua Champagneen ja Saksan viinialueille ja autan mielelläni reissun suunnittelussa, jos joku lukijoistani innostuu ajatuksesta. :)