Tukkajumala part 2

Hääkampaukset ovat jostain syystä pyörineet mielessäni viime aikoina. Syy on ehkäpä se, että minun pitäisi melko piakkoin käväistä taas kampaajan tuolilla ja olen epävarma siitä, kuinka paljon uskallan leikkauttaa hiuksiani. Hiukseni kasvavat melko nopeasti, joten vielä ei varmaankaan tarvitse alkaa kasvattamaan hääkampausta varten (?). Hääkampauksen pullonkaulaksi tuskin muutenkaan muodostuu hiusten pituus vaan ennemminkin niiden määrä. Lasimaisella hiuslaadulla runsaskin pehko voi helposti näyttää hiiren hännältä. Samasta syystä tupeeraaminen on erittäin haastavaa ja kampausten pysyvyys on heikkoa. Viime syksynä minulle tehtiin kaunis juhlakampaus, jonka oli tarkoitus kestää koko päivän, mutta joka alkoi purkautua jo heti kampaajalta poistuttuani. Loppuillasta tungin pinnejä summamutikassa päähäni, jotta nuttura olisi pysynyt edes jotenkin koossa...

Hiusteni oikea väri on se kuuluisa maantienharmaa ehkäpä pienellä punaisen häivähdyksellä. Olen yrittänyt pitkään löytää täydellistä suklaanruskeaa sävyä, mutta vanha punapigmentti tunkee väkisin pintaan jo muutaman pesun jälkeen (värjäsin hiukseni punaisiksi usean vuoden ajan). Olen käyttänyt monta vuotta pelkkiä kevytsävytteitä, jotka kestävät parhaimmillaan hiuksissa aivan yhtä tiukasti kuin kestovärit. Pitkään myös värjäsin hiukseni itse, enkä senkään vuoksi halunnut sotkea kestoväreillä. Jostain syystä sävytteet ovat viime aikoina pysyneet päässäni todella huonosti, minkä takia olen venyttänyt värjäysvälejä entisestään. Tuntuu hölmöltä nähdä vaivaa värin kanssa läträtessä tai maksaa hurjia summia kampaajalle, jos muutaman pesun jälkeen ei huomaa enää mitään eroa entiseen. Hiukseni ovat usein heti värjäyksen jälkeen jopa "liian hyväkuntoiset" eli värit ovat liukkaalle hiuslaadulleni turhan hoitavia ja tukka on vaikeasti hallittavissa ja likaantuu nopeasti. Hiusten värjäys ennen häitä olisi siis ajoitettava oikein, jotta hiukset ovat helposti käsiteltävät, mutta väri ei ole vielä ehtinyt haalistua.

Tukkajumala-postauksen jälkeen olen yhä enemmän kallistunut "sivuponnarin" suuntaan eli haluaisin hiusteni laskeutuvan kiharapilvenä toiselle olkapäälle hääpäivänä. Haluaisin myös, että hiuksia tupeerattaisiin päälaelta melko voimakkaasti. Hiuslisäkkeet voisivat olla ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta minulla ei ole sellaisista mitään kokemusta (jos ei lasketa sellaisia kirkkaanpunaisia pinnillä kiinnitettäviä suortuvia, jotka olivat muotia nuoruudessani).

Kuva: pinmakeuptips.com

                                     

Kuva: blog.hairandmakeupbysteph.com

                                           
Toinen hääkampausvaihtoehtohan oli tässä jo aikaisemmin jakamassani kuvassa näkyvä tyyli.

Tässä myös kaunis, rento kampaus. Kuva täältä

                             
Olisipa kiva, jos pääsisi testaamaan molempia vaihtoehtoja ennen häitä, mutta koekampaukseen mennessä päätöksen pitäisi varmaan olla jo tehty (?).

Huomenna juhlistamme pienimuotoisesti tämän morsiamen vanhenemista; ensi viikolla tulee täyteen 32 vuotta. Juhlista tulikin mieleen, että minua on hieman alkanut hirvittää huono tuurini juhlien järjestelyssä. Jostain syystä minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että aina kun yritän järjestää jotain joko kotona tai jossain muualla, niin vähintään puolet vieraista on kipeinä tai jotain muuta odottamatonta sattuu. Koska meille on jo alun perin tulossa melko pienet häät, olenkin alkanut pelkäämään, että loppupeleissä vieraita on kasassa alle puolet kutsutuista. Mun tuurilla jokin vatsatautiepidemia tai influenssapandemia pyyhkäisee vieraidemme yli juuri ennen hääpäivää.;) Kaikenlaista sitä pitääkin murehtia etukäteen... Jospa ensin kuitenkin hoidettaisiin se juhlapaikka ym. kriittiset asiat kuntoon ja vasta sitten keskityttäisiin huolehtimaan asioista, joihin ei voi itse vaikuttaa.;)

Kivaa weekendiä!:)