Järjestin jokin aika sitten juhlat noin 30:lle hengelle. En odottanut kyseisiltä juhlilta juurikaan mitään, ne vaan oli järjestettävä. En myöskään stressannut juhlia juuri lainkaan (kyseisenä päivänä oli niin paljon muuta stressattavaa). Lopputuloksena oli yksi elämäni hauskimmista illoista. Ei sen takia, että kaikki olisi ollut viimeisen päälle suunniteltua, vaan siksi, että minulla ei ollut mitään odotuksia. Osasyy oli varmasti valtava helpotus siitä, että stressaava päivä oli mennyt kaikenkaikkiaan hyvin, mutta uskon, että myös rennolla suhtautumisella juhliin oli suuri merkitys. Jäinkin juhlien jälkeen miettimään, onko mitenkään mahdollista yltää samaan hääpäivänä. Tunnen itseni niin hyvin, että tiedän etten pysty suhtautumaan häihimme niin rennosti kuin pitäisi. Jos suunnittelet yhtä päivää kahden vuoden ajan, voiko se mitenkään ikinä vastata odotuksia?
Toisaalta ajattelen, että häät projektina ei rajoitu vain siihen yhteen päivään, vaan että voin nauttia tästä koko matkasta. Tällaisten once in a lifetime -juhlien suunnittelu on kuitenkin kivaa ja jännittävää vaikka toisinaan myös stressaavaa. Uskon, että hääpäivänä voi kokea paljonkin iloa siitä, että näkee omien suunnitelmiensa toteutuvan käytännössä. Asioilla on aina kaksi puolta. Jos suhtautuisin häiden järjestelemiseen välinpitämättömästi, niin saattaisin menettää osan siihen liittyvästä ilosta, mutta liiallinen stressaaminen yksityiskohdista taas voi aiheuttaa suuria pettymyksiä. Se kultainen keskitie, mistäköhän se löytyisi?;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti