Love me do -messut ja hääblogimiitti

Lauantaina vähän jännitti, kun suuntasin Kaapelitehtaalle Love me do -häämessuille tapaamaan hääbloggaajakollegoja. Kenestäkään ei varmasti saa ihan sitä oikeaa kuvaa blogin perusteella ja vaikka itseäni vähän ärsyttää se siloteltu kuva, minkä blogistani voi saada, en silti halua alkaa ruotimaan oikeaa persoonaani julkisesti, vaan keskityn mieluummin siihen olennaiseen, eli häihin, alter egoni näkökulmasta.;) Tilanne oli tavallaan myös vähän hassu, koska toisaalta tunnistin monet bloggaajista ja blogien kautta myös tiedän heistä melko paljon, mutta emme olleet kuitenkaan koskaan aikaisemmin tavanneet. Siksi olikin todella kiva huomata, että blogien takana on ihanan aitoja, huumorintajuisia ja mukavia tyyppejä, joiden kanssa juttua riitti.

Meitä hemmoteltiin ihanilla herkuilla.

Viihdyinkin bloggaajien loungessa niin hyvin, että itse messut meinasivat jäädä näkemättä. Onneksi ehdin kuitenkin kiertää messut läpi, ja jäihän niistä jotain käteenkin. Suklaa täplän ständillä kyselin hääkakuista, ja heiltä saisimmekin juuri toivomamme kaltaisen kakun. Lisäksi voisimme tilata heiltä käsintehtyjä suklaakohvehteja hääkarkeiksi. Floranitan ständillä kyselin hääkimppujen ja pöytäkukkien hintoja. Toivomaani kukkaa saa onneksi vielä syyskuussa, eikä hintakaan kuulostanut hurjalta. Pöytäkukissa tosin voisimme säästää sitomalla ne itse. Kukat tulisi tilata viimeistään noin kuukausi ennen häitä, joten vielä ei onneksi ole kiire.

Studio GMC:stä pyysin tarjouksen häämeikistä ja -kampauksesta, ja myös Puotilan Studion hääpaketit kiinnostivat. Ebeling hammaslääkäreillä oli houkutteleva tarjous hampaiden valkaisusta (225 euroa), jota pitääkin harkita ihan vakavasti. Tarjous on voimassa maaliskuun loppuun asti, mutta ajan voi varata lähemmäksi omia häitään. Valkaisu tulisi tehdä noin kuukausi ennen häitä, koska operaation jälkeen joutuu elämään ruokarajoitteiden kanssa jonkin aikaa (ei mitään värjäävää). Heiltä voi hankkia samalla myös omien hampaiden mukaan tehdyt muotit myöhempää kotivalkaisua varten.

Muotinäytöstä seurasimme parvelta.

Kiitos vielä Love me do -messujen tuotantotiimille blogimiitin järjestämisestä ja erityisesti Jennille meidän kaitsemisesta ja kestitsemisestä. Niin ja hurjan paljon onnea Häähullun haaveilua -blogille Vuoden hääblogi 2016 -tittelistä! Onnea myös muiden kategorioiden voittajille! Valitettavasti jouduin poistumaan ennen palkintojen jakoa, mutta uskon, että tunnelma on ollut katossa. Toivottavasti tavataan vielä muiden bloggaajien kanssa häähulluttelun merkeissä.:)

Ilmapallot häissä - lastenjuhlameininki vai persoonalliset koristeet?

Sulhaseni kysäisi tässä eräänä päivänä, että mitä mieltä olen ilmapalloista hääkoristeina. Kieltämättä ilmapalloista tuli ihan ensimmäisenä mielikuva lastenjuhlista tai vapusta, mutta Pinterestiä selattuani löysin myös monia tyylikkäitä ja persoonallisia tapoja hyödyntää ilmapalloja häiden koristelussa.

Erityisesti silmääni miellyttivät pöytien yläpuolella centerpiece-tyylisesti leijuvat pallot. Heti tietysti tuli mieleen worst case scenario eli että pallot alkavat tipahtelemaan kynttilöiden/viinilasien päälle kesken juhlan...

Kuva täältä

                                                      
Juhlatilan kattoa peittävät ilmapallot ovat myös näyttäviä, mutta suureen tilaan palloja tarvittaisiin melkoisen paljon.

Kuva täältä

Juhlatilaamme kuljetaan portaiden kautta, joten portaikkoon olisi kiva keksiä jotain pientä koristetta. Muutama iso valkoinen ilmapallo voisi olla hauska idea.

Hieman too much? ;) Kuva täältä.

                                                   

That´s  more like it! Kuva täältä.

                                      
Mistä näitä ilmatäytteisiä palluroita sitten saa hankittua? Esimerkiksi Juhla center, Confetti, Juhlahumua.fi, Juhlax.fi, Ilmapallokauppa.fi (heiltä saa myös heliumia) ja Ullanunelma Oy toimittavat ilmapalloja ja valikoimista löytyi kaikenmaailman merirosvoilmapallojen lisäksi myös kauniita helmiäisen hohtoisia valkoisia palloja, joita voisin harkita hääkoristeiksi. Ei siis lainkaan hullumpi idea sulhaseltani. ;) Onko muiden morsiamien häihin tulossa ilmapalloja koristeeksi?

Tänään pääsen katsastamaan erään Helsingissä sijaitsevan juhlapaikan. Vaikka emme itse enää etsi paikkaa häillemme, voisin tehdä tänne blogiin lyhyen jutun kyseisestä tilasta, ruoasta jne. jos siitä on vaikka apua juhlapaikkaa vielä metsästäville. Kohta pitääkin alkaa jo valmistautumaan. Kivaa viikonloppua! :)

Ihan itse tein

Palataanpa hetkeksi vielä viime jouluun. Olen varmasti jo tehnyt selväksi, että en ole sellainen morsian, joka askartelee taidokkaasti kaikki rekvisiitat ja koristeet häihinsä. Ennen joulua sain jonkin ihme inspiraatiopistoksen, minkä seurauksena ostin rullan hopean hohtoista pitsinauhaa, jolla koristelin maljakon ja jota käytin myös todella simppeleiden lautasliinarenkaiden valmistamiseen. Olin niin laiska, että kiinnityksenkin hoidin kaksipuolisella teipillä, mutta suosittelen käyttämään jotain järeämpää menetelmää. Jos meille olisi tulossa talvihäät, voisin harkita jotain tämän kaltaista koristetta. Eipä näillä käsityötaidoilla vielä brassailla, mutta jos joku löytää inspiraatiota tämän laiskan askartelijan tuotoksista, niin todella kiva.:D 

Viikonlopun vietin toisen kaasoni ja hänen perheensä luona. Tomera kaaso sai vihdoinkin prokrastinaatioon taipuvaisen morsiamen laatimaan polttareiden kutsulistan (listan perään on kyselty jo useamman kerran). Taikasanat taisivat olla "Jos sulla on aikaa lukea blogeja, ehdit tehdä sen polttarilistankin". ;) Saman viikonlopun aikana sovittiin kaason kanssa myös hieman työnjaosta. Kaaso R hoitaa siis tilaisuuden juontamisen ja voi halutessaan tietysti pyytää apua myös toiselta kaasolta sekä bestmanilta. Meidän häissä ei tarvitse vetää hääleikkejä, joten esiintymistä on todella vähän. Lähinnä pitää ohjata ihmisiä oikeaan paikkaan ja kertoa, mitä milloinkin tulee tapahtumaan.

Mutta hei, vielä ehtii äänestämään Vuoden hääblogia (klik)! Kannattaa myös tutustua näytteilleasettajiin ja tietenkin osallistua näille ilmaisille messuille. Itse olen osallistumassa messujen yhteydessä järjestettävään hääblogimiittiin (Jännää!) ja eiköhän messuillakin tule pyörähdettyä. Tässä vaiheessa hääjärjestelyjä eniten kiinnostaa hääkampaukseen ja häämeikkiin liittyvät näytteilleasettajat sekä kukat.

Kivaa alkavaa viikkoa!

No nyt tärppäsi!

Vuosi 2016 lähti hääjärjestelyjen osalta käyntiin vallan mainiosti, kun löysin vihdoinkin häämekkoni hääpukujen ja hääasusteiden outletista, joka järjestettiin 2.1. Katajanokalla Best Western Premier -hotellissa. Menin tällä kertaa etsimään mekkoa ihan yksin ja heti tärppäsi. Toisaalta olin myös viime kesään verrattuna enemmän sellaisessa mielentilassa, että nyt se mekko on löydettävä. :D Jos muistatte, niin alun perin etsin pitsistä merenneito- tai puolimerenneitomallista mekkoa mieluiten samppanjan sävyisenä.

  Jee! Mulla on häämekko!

                                      
Koska olin tosiaankin yksin liikenteessä, jouduin hetken miettimään, että miten sovittaminen käytännössä järjestyy. Onneksi paikalla oli todella ystävällinen ja avulias naishenkilö auttamassa morsiamia mekkoihin ja ulos niistä. Vaikka "pukuhuone" (kyseessä oli siis verholla rajattu osa suurta salia) oli melko täynnä, sovittaminen sujui mielestäni yllättävän kivuttomasti ja toiset morsiamet antoivat hyvin tilaa peilin edestä.

Ensimmäinen puku oli kapea a-linjainen pitsikoristeinen mekko upealla laahuksella. Pitsiä oli eniten yläosassa ja mekossa oli myös hieman "blingiä". Totesimme heti, että mekko istuu todella hyvin ja ainoastaan yläosasta tarvitsee hieman kaventaa. Toinen mekko oli malliltaan enemmän sitä, mitä alun perin hain eli täyspitsinen merenneito. Tämä yksilö oli valitettavasti niin iso, että sitä olisi joutunut kaventamaan rankasti, eikä se muutenkaan oikein tuntunut omalta. Kolmannessa mekossa sen sijaan oli jokin kummallinen hihaviritys, jota emme kumpikaan osanneet pukea oikein, joten se karsiutui heti pois. Sovitin vielä uudestaan ensimmäistä mekkoa ja varmistin vielä, että pituus on hyvä ja, että yläosan kavennus todellakin onnistuu.

Tämän ensimmäisen mekon siis kiikutin lopulta kassalle. Sain puvun yli 400 euroa halvemmalla alkuperäiseen hintaan verrattuna. Toki korjaustyöt tulevat maksamaan hieman, mutta niistä pitäisi selvitä noin sadalla eurolla. Sovitin mekkoa myös vanteellisen alushameen kanssa, mutta vanne jäi hieman liian ylös. Haluan silti ehdottomasti jonkinlaisen alushameen tuomaan runsautta ja merenneitomaista vaikutelmaa helmaan. Tyllialushame tai yksivanteinen, jossa vanne on aivan helmassa, voisi toimia.

Onko häämekkoni minulle juuri se täydellinen ja oikea? Realisti vastaa tähän, että ei välttämättä, koska vielä parempikin olisi voinut löytyä jos jaksaisi vaan etsiä aktiivisesti, enkä muutenkaan missään vaiheessa uskonut siihen "yhteen oikeaan mekkoon". Silti olin kyllä suunnattoman innoissani kun sain vihdoin mekkoni ostettua ja lähetin jo kotimatkalta kaasolleni kuvia puvusta.:) Lisäksi uskon, että voin tuntea mekossani oloni mukavaksi koko hääpäivän ajan. Mielestäni puku korosti sopivasti parhaita puoliani ja peitti niitä puolia, mistä itse voisin mahdollisesti kehittää kriisin hääpäivänä. En missään nimessä halua tuntea oloani epämukavaksi hääpäivänämme ja jos totta puhutaan, todella tyköistuva merenneitomallinen puku olisi voinut aiheuttaa epävarmuutta omasta ulkonäöstä. Puku on mielestäni sopivan hillitty ja elegantti eikä liian prinsessamainen, mutta silti näyttävä. Päätöksen sinetöivät hyvän istuvuuden lisäksi se, että puvussa on sitä pitsiä sekä laahus ja se, että hihat ja yläosan leikkaus olivat myös juuri sellaiset kuin ajattelin. Pukuni on norsunluun värinen, mutta suunnittelen siihen vielä pientä samppanjan väristä yksityiskohtaa. Tietysti sekin vaikutti ostopäätökseen, että saan hurjan alennuksen ansiosta pukeutua hääpäivänäni huomattavasti arvokkaampaan asuun kuin mihin budjettimme olisi riittänyt (miten niin turhamainen ;)).

Meitsi on prinsessa, eikun siis elegantin tyylikäs morsian. ;)

                                                  
Nyt pitäisi pystyä hillitsemään itseään, jotta en koko ajan kävisi kurkkimassa mekkoa pukupussista. Olisi kiva sovittaa mekkoa vielä kotioloissa, mutta en saa pukua itse päälle ja sulhaselleni en aio sitä näyttää, joten on vain odotettava siihen saakka, että saan hääkengät hankittua ja pääsen näin ollen varaamaan aikaa ompelijalle. Happy, happy, joy, joy! ;)

Miss Murphyn vuosi 2015

Nyt kun vuosi on vaihtunut (Me mennään tänä vuonna naimisiin, jaiks!), on hyvä palata vielä viime vuoteen ja kerrata, mitä kaikkea blogissa tapahtuikaan vuoden aikana. Tämä postaus toimii samalla jonkinlaisena esittelynä kaikille blogiini eksyville. Viime aikoina on tullut runsaasti käyntejä Vuoden Hääblogi 2016 sivujen kautta (klik).

Vuoden 2015 alussa pohdiskelin häälahjoja ja yleisesti tavarapaljoutta ja sen rajoittamista. Aloin myös vihdoinkin miettimään hääpaikkaa. Tuossa vaiheessa olimme vielä melko varmoja siitä, että meillä on juhlapaikka jo tiedossa. Tammikuussa esitin lisäksi toiveitani polttareitteni suhteen (ovatkohan kaasoni käyneet lukemassa kyseisen postauksen...), analysoin päätöstämme järjestää kallis hääjuhla, vastasin hääaiheiseen kyselyyn ja etsin netistä omaa silmää miellyttäviä häämekkoja. Lisäksi uskaltauduin kertomaan vähän enemmän itsestäni, suunnittelin istumajärjestyskaavion toteutusta, ilmoittauduin Klaus K:n hääkenraaliin ja pohdiskelin meille parhaiten sopivaa vihkimistapaa. Vietimme myös sulhaseni kanssa mukavan päivän ensimmäisillä häämessuillamme Wanhassa Satamassa.

Helmikuussa otin käyttöön Juhlat.fi-palvelun ja tein sen käytöstä esittelypostauksen. Löimme vihdoin lukkoon häidemme ajankohdan ja tein meille alustavan hääbudjetin. Vertailin paria erilaista vieraskirjavaihtoehtoa ja kriiseilin erilaisten kutsumallien paljoutta. Loppukuusta mietin, minkä kappaleen haluaisin esitettävän vihkimisen jälkeen ja analysoin omaa suhtautumistani häihin ja ajatusmaailmani muuttumista suunnitteluiden edetessä.

Maaliskuussa aloitin uudessa työpaikassa, minkä takia postaustahti alkoi pikkuhiljaa hiljentymään. Kerroin suunnitelmistamme hakea hääsamppanjat kesällä Ranskasta ja kerroin vihdoinkin enemmän juhlapaikastamme (joka kyllä vielä vaihtui matkan varrella). Työelämään palaamisen myötä rahan säästäminen häitä varten tuli taas ajankohtaiseksi, mutta samalla olin hieman huolestunut siitä, mikä työtilanteeni tulisi olemaan häävuonna. Tein ensimmäisen Think outside the box -postauksen, jossa mietin, millaiset häät järjestäisin, jos luopuisin tiukoista kriteereistäni ja päästäisin luovuuteni valloilleen. Kuun puolessa välissä koitti viimein Klaus K:n hääkenraali, jota olin jo kovasti odottanut. Parhaiten tapahtumasta taisi jäädä mieleen herkulliset tarjoilut ja yhteinen innostus häiden suunnitteluun, jonka löysimme jälleen sulhasen kanssa. Lisäksi etsin mahdollisia vihkipaikkoja juhlapaikkamme läheisyydestä (tämäkin meni lopulta täysin uusiksi), suunnittelin hääkenkien hankintaa ja tein ihka ensimmäisen blogiyhteistyön Juhlat.fi-palvelun kanssa.

Huhtikuussa selvittelin astioiden vuokraamista häitä varten, suunnittelin riikinkukkoaiheisia häitä toisessa Think outside the box -postauksessa ja palasin jälleen miettimään hääkampaukseni tyyliä. Huhtikuussa Murphyn laki iski häihimme, kun saimme tietää, että joudumme etsimään uuden juhlapaikan.

Toukokuussa kerroin Unioninkadun juhlahuoneistoista, jonka päädyimme muutamien käänteiden kautta lopulta varaamaan vielä kuun lopussa. Myös vihkipaikka varmistui samalla, koska päätimme suorittaa vihkimisen paikan päällä. Ennen juhlahuoneistojen varaamista ehdin pyytää tarjousta myös muista pitopalveluyrityksistä, esittelin muutamia muita potentiaalisia hääpaikkoja ja olin jo lähes varma, että häitämme juhlittaisiin Albergan kartanossa. Lisäksi toukokuun aikana analysoin omaa anonyymiteettiäni, pohdiskelin häiden tyyliä ja suunnittelin marmorilaattojen ja ruukkukukkien käyttämistä pöytien koristeina.

Kesäkuussa kävin läpi juhlapaikan ja pitopalvelun hankintaan liittynyttä prosessia, mietin mitä häiden eteen tulisi seuraavaksi tehdä ja vertailin pöytiintarjoilua ja buffaa keskenään. Avasin instagram-tilin blogilleni, kartoitin Helsingin hääpukukauppoja ja näin ensimmäisen kunnollisen hääpainajaisen. Lisäksi aloimme suunnittelemaan tulevaa viinirallia.

Heinäkuussa en juurikaan ehtinyt postailemaan, koska vietimme lähes kaksi viikkoa Ranskassa ja Saksassa. Matka oli ikimuistoinen ja saimme ostettua (ja tuotua kotiin ehjinä) hääsamppanjamme sekä häävalkkarit. Heinäkuussa löysin myös pari metallista kauhaa karkkibuffaamme.

Elokuussa aloitin häämekon metsästyksen, suunnittelin vieraslistaa, kartoitin dj:tä välittäviä yrityksiä, suunnittelin viiniaiheisten hääkoristeiden käyttämistä häissämme ja kirjoitin Viiniralli Champagneen -matkakertomusta.

Syyskuussa kirjoitin häälaukuista, hylkäsin Save the date -kortit ajanpuutteen vuoksi, mainostin Save the date -messuja ja jatkoin matkakertomusta. Kuun alussa yllätin sulhaseni keksimällä meille yhteistä tekemistä jokaiselle kuukaudelle ennen häitämme.

Lokakuussa tein yksityiskohtaisen postauksen siitä, miten ajattelen, että hääpäivämme tule kokonaisuudessaan kulumaan. Lisäksi käväisin Save the date -messuilla ja juhlin väitöskaronkkaa kivassa juhlatilassa.

Marraskuussa blogini täytti vuoden, minkä kunniaksi järjestin ensimmäisen arvonnan blogissani. Kävin jälleen läpi to do -listaa ja harmittelin vitkutteluani. Olin aktiivisempi Instagramissa kuin blogissa, mutta sain sentään kirjoitettua uuden osan matkakertomukseen.

Joulukuussa matkustimme sulhaseni kanssa Wieniin juhlistamaan 10 v. vuosipäiväämme. Ilahduin suuresti saadessani tietää blogini olevan ehdolla vuoden 2016 hääblogiksi. Käväisin Stockmannin outletissa etsimässä häämekkoa ja sain kaveriltani vinkin tammikuussa järjestettävästä hääpuku-outletista. Loppukuu menikin joulutunnelmissa.

Tästä vuodesta tulee aivan erityinen ja myös erityisen jännittävä. Tiedän, että vuosi tulee menemään todella nopeasti ja hääpäivämme koittaa ennen kuin huomaankaan. Nyt pitää kyllä ottaa itseään niskasta kiinni, jotta saan hääjärjestelyihin taas vauhtia...